Ahvenanmaalla on ilmeisesti kuunneltu 1940-luvulla sekä Suomen Rundradiota (Yleisradio) että Ruotsin radiota. Radio-ohjelmat kerrottiin usein sanomalehdissä, joita on runsaasti digitoituna Kansalliskirjaston digiarkistossa. Esimerkiksi tämän Åland-lehden lauantainumeron sivuilla 5 ja 6 luetellaan kyseisen päivän ja kolmen seuraavan radio-ohjelma molemmilla kanavilla: 12.06.1948 Åland no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto Lisää ahvenanmaalaisia lehtiä voi etsiä Kansalliskirjaston palvelussa esimerkiksi julkaisupaikan (Maarianhamina) mukaan tai hakusanalla "åland".
On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä.…
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian…
Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Malmberg, IlkkaTEOS Seitsemän miestä / [tekstit] Ilkka Malmberg, [kuvitukset] Pekka VuoriJulkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin sanomat, 2005ULKOASU 237 sivua : kuvitettu ; 23 cmStandard no 9525557049 kovakantinenMuista samantyyppistä ei tule mieleen ainakaan heti. Ehkä muilla tämän sivun käyttäjille tulee mieleen:
Molemmat merkit olivat olemassa jo babylonialaisessa astrologiassa. Härän merkki oli liitetty samaan tähtikuvioon jo aikaisemmin, ainakin jo kalkoliittisellä kaudella. Nykyinen Oinaan tähdistö sen sijaan yhdistettiin Babyloniassa alun perin apumieheen, palkattuun maataloustyöntekijään. Myöhemmin sitä alettiin kuitenkin yhdistää Tammuz-jumalaan, joka alun perin kuvattiin paimenena. Ilmeisesti tämän paimen-yhteyden kautta oinas nousi vähitellen apumiehen rinnalle ja lopulta korvasi tämän tähdistön merkityksenä. Tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei ole voitu määrittää. Kuitenkin molemmat tulkinnat olivat olemassa noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kokonaan oinas otti paikkansa viimeistään egyptiläisessä ja kreikkalaisessa…
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Valitettavasti suunnistuksesta ei löytynyt kovin montaa kaunokirjallisuuden teosta näillä kriteereillä.Yksi tähän sopiva teos kuitenkin olisi Favilla Micaelan ruotsinkielinen teos Ett enda stort skämt.Suomenkielellä vinkkaan tutustumaan- Arkko Edith: Aurora/Eino (lajina jääkiekko)- Salama Annukka: Sulamispiste (lajina jääkiekko)- Hannah Grace: Icebreaker – Sulavaa jäätä (lajina jääkiekko)- Kallio T.T.: Helleauer (lajina jalkapallo)- Häkkinen Mirjami: Ihmepoika Leon (lajina jalkapallo)- Cassidy, Cathy: Kesäunelma (lajina baletti, osa kirjasarjaa)Lisäksi löysin Kirjasampon sivuilta sivupiirin tekemän vinkkilistan nuortenkirjoja, joissa harrastetaan, käsitellään tai sivutaan jotakin urheilulajia:Kirjalla kuntoon! - urheilukirjoja nuorille |…
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Moni 1980-luvulla peruskoulua käynyt muistaa varmasti tämän version The Beatlesin "Obladi, oblada" -laulusta. Se löytyy ala-asteen oppikirjasta Musiikin maailma: Musica 5-6, tekijöinä Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Ainakin vuonna 1985 julkaistussa 7. painoksessa "Obladi, oblada" löytyy sivuilta 242 - 3. Suomenkieliset sanat kirjoitti Hilkka Norkamo.Kirjan eri painoksia löytyy useista kirjastoista. Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy lainattava kappale vuoden 1990 painoksesta.
Kulttuurisampo-sivustolle tallennetussa virsikanteleessa viritys on C.Virsikanteleen käytöstä nyky-Suomessa ei löydy juurikaan tietoa. Vanhoja oppikirjoja löytyy hyvin niukanlaisesti, esimerkiksi tämä 1890-luvun oppikirja: Koulun koraali-wirsikirja : kokoelma wirsikirjan kauniimmista wirsistä yksiäänisten nuottien kanssa ynnä Lyhyt musiikki-oppi sekä selitys miten wirsikannel tehdään | Helka-kirjastot | Finna.fiRuotsissa toimii yhdistys, joka pyrkii ylläpitämään soittimen kulttuuriperintöä ja järjestää esimerkiksi soittokursseja. En onnistunut löytämään Suomen puolelta mitään tahoa, joka järjestäisi opastusta tai julkaisisi minkäänlaista opasta.Verkosta löytyy myös mielenkiintoinen yksityishenkilön kokoama tietopaketti virsikanteleen…
Polkka ja galoppi ovat alun perin kansantansseja. Molemmat ovat yleensä 2/4-tahtilajissa. Nopea maalaistanssi galoppi sai nimensä hevosen laukasta, ja siitä tuli muotitanssi Pariisissa 1820-luvulla. Samalla tavoin nopea polkka kehittyi Böömissä hieman myöhemmin ja ja 1840-luvulta alkaen se levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin.Molempien tanssien rytmejä on käytetty klassisen musiikin sävellyksissä. Johann Strauss nuorempi kirjoitti polkkia ja useita galoppeja. Lähes kaikki muutkin 1800-luvun wieniläissäveltäjät sävelsivät jossain vaiheessa polkan. Galoppeistaan tunnetaan myös Franz Liszt ja Hans Christian Lumbye. Esimerkkejä tansseista ja niiden käytöstä klassisen musiikin sävellyksissä löytyy lähteistä.Lähteet:Galop - WikipediaPolka…
Hei,Heline, kuten Helinäkin, on johdannainen nimestä Helena. Helena on kreikkaa ja tarkoittaa loistavaa, valoa tai säteilyä. Nimi symbolisoi kauneutta, kirkkautta ja valoa, jotka ovat olleet perinteisesti nimen kantajien piirteitä. Helena-nimi liittyy usein myös viisauteen ja hengelliseen voimaan. Nimi on tullut Suomeen Ruotsin kautta.Helinen epävirallinen nimipäivä on 20.2. Heline on ensimmäisenä etunimenä 5 naisella (muutos 0). Muuna kuin ensimmäisenä etunimenä Heline on 15 naisella (muutos 0).Kaikkiaan etunimi Heline on 20 naisella (muutos 0). Heline on suositumpi muuna etunimenä kuin ensimmäisenä etunimenä. Lähteet: Helena nimipäivä - Helena-nimi ja nimen merkitysHeline nimipäivä - Heline-nimiHelena-nimen merkitys
Sana "redangotti" esiintyy Juhani Ahon matkakertomuksessa Minkä mitäkin Italiasta (1906) luvussa "Käynti Genovan hautausmaalla" lauseessa: "Hän on parhaassa ijässään oleva nuorukainen, puettuna viimeisen muodin mukaan, silinteri päässä, redangotti päällä, kaulus ja kaulahuivi kaulassa." (Aho 2006, s. 105). Asiayhteydestä käy siis selväksi, että redangotti on jokin (hieno) vaatekappale. Etsin sanaa useammasta saatavillani olevasta suomen kielen sivistyssanakirjasta. Nimenomaan Ahon käyttämää kirjoitusasua en niistä löytänyt, mutta kyseessä on todennäköisesti kirjailijan "suomalaistama" muoto ranskan sanasta redingote. Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan (WSOY 2000) mukaan redingote-sanan merkitys on "pitkähkö, tiukka…
