Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kohtaa, eikä kirjallisistakaan lähteistä ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kohdan Fedorovin kirjoista? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=fedorov+maxim&type=AllFi…
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja…
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kysyin tätä valtakunnalliselta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajien sähköpostilistalta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut, mistä kirjasta lainaus on peräisin. Toivotaan, että joku lukijoistamme tunnistaisi sen.
Tahitin alku- ja välisoitoissa kuulostaisi olevan kaksi saksofonia. Ääniala on sellainen, että aika pitkälti kumpi vain saksofoni on mahdollinen, mutta alkusoiton alussa todennäköisesti tenorisaksofoni soittaa melodiaa ja alttosaksofoni on taustalla. Noin puolivälissä saksofonit taitavat vaihtaa rooleja. Välisoittojen välissä, instrumentaalisäkeistössä taas on tenorisaksofoni. Pirkka-Pekka Peteliuksen Muistan sua Elaine -levyllä, jolla myös Tahiti on, alttosaksofonia soittaa Pepa Päivinen ja tenorisaksofonia Seppo Rannikko.
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että…
Tässä kirjaston henkilökunnan suosituksia:Isaac Asimov: SäätiöJ. G. Ballard: Uponnut maailmaJ. G. Ballard: Kuivunut maailmaPierre Boulle: Apinoiden planeettaChen Qiufan: JättömaaArthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailuPhilip K. Dick: Uneksivatko androidit sähkölampaista?Dmitri Gluhovski: Metro 2033Frank Herbert: Dyyni-sarjaHugh Howey: Siilo -kirjatAldous Huxley: Uljas uusi maailmaStanislaw Lem: SolarisSylvain Neuvel: Uinuvat jättiläisetGeorge Orwell: Vuonna 1984Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker: Huviretki tienpientarelleAhmad Kahlid Tawfiq: UtopiaJules Verne: Matka maan keskipisteeseenAndy Weir: Yksin MarsissaAndy Weir: Operaatio Ave MariaH. G. Wells: Maailmojen sotaGene Wolfe: Uuden auringon kirja -sarja
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokantojen kauttakaan löytynyt mitään. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lordi Peter Wimsey -sarjan jaksoista tai Dorothy L. Sayersin kirjoittamista romaaneista en löytänyt viitteitä aavehevostarinaan. Voisiko kyseessä olla toinen brittisarja, vuonna 1971 tehty Sherlock Holmesin kilpailijat (The Rivals of Sherlock Holmes), kausi 1? Ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa "The Horse of the Invisible" etsivä Carnacki tutkii tapausta, jossa aavehevonen kummittelee maalaiskartanossa.https://www.imdb.com/title/tt0687032/?ref_=ttfc_ov_bkSarja lienee esitetty myös Suomen televisiossa, koska siitä löytyy maininta Pakkotoisto-keskustelusivustolta Parhaat TV-sarjat -osiosta, nimimerkki Wärkkäri, 30.7.2022.https://pakkotoisto.com/threads/parhaat-tv-sarjat.6026/page-83Tämän lähemmäksi en päässyt mahdollisesti…
Tämä toiminta kuulostaa mystery shoppingilta, mitä käytetään yhä taloustutkimusmielessä. Mystery shoppingissa tutkitaan esimerkiksi palvelun laatua asiakkaan silmin. Mystery shoppingista lisää: https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-palvelut/asiakassuhdetutkimukset/mystery-shopping.htmlhttps://mysteeriasiakas.fi/mystery-shopping/
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood…
Valkoisia ruututekstejä on mahdollista säätää, jotta ne näkyisivät paremmin. Taustan ollessa hyvin vaalea teksteihin voidaan lisätä mustat reunukset tai kirjainten alle leveämmät tummat palkit. Jotkin kanavat tai julkaisijat ovat käyttäneet erikokoisia reunuksia kaikissa ruututeksteissään.Useimmilla kanavilla kääntäjä tai ruututekstityksen tekijä voi säätää tarvittaessa tekstin reunuksia tekstitysohjelmassa. Yleisradiolle työskentelevän kääntäjän mukaan kääntäjä pyrkii lisäämään tekstiin tummat reunat tai palkit, aina kun katsoo niiden olevan tarpeen. Näiden muotoilujen käyttö vaihtelee kääntäjien ja eri kanavien käytäntöjen mukaan.Ohjelman tekstityksen tekijä katselee yleensä ohjelmaa pieneltä näytöltä läheltä. Monet repliikit…
Olisikohan kyseessä seuraava teos (muita näiden tekijöiden teoksia kun en löytänyt): Mayo, Edvard J. - Jarvis, Lance P., The psychology of leisure travel: effective marketing and selling of travel services. Boston, Mass.: CBI Pub. Co, 1981. Tästähän on saatettu ottaa uudempia painoksia.
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Valtion matkustussääntö kuuluu Editan http://www.edita.fi myymiin julkaisuihin, mutta tiedustelujeni mukaan vanhoja matkustussääntöjä ei ole enää saatavana. Voisit yrittää saada vanhempia julkaisuja suoraan Valtiovarainministeriöstä, valtiovarainministerio@vm.fi
Katso myös:
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3480&l=fi&menu=3746
Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
