Tarkoitat ehkä laulua "Torventoitotus", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...kaikki vaikenee, vaikenee ja kuuntelee, vaikenee ja kuuntelee, kun torvi toitot-tamtta-ramtta...". Laulu alkaa: "Nyt viulut, sellot soivat". Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä.Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti, 1990)Pesonen, Olavi: Laulukirja (Valistus, 1961)Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1961; 4. painos)
Hei,Plejadeille on Suomessa annettu monenlaisia nimiä. Ursan Tähdistöt-kirjassa (kirj. Hannu Karttunen, Olli Manner ja Tuukka Perhoniemi, Ursa, 2012) nimityksiä listataan ja niiden merkityksiä avataan. Tunnetuin lienee Seulaset, joka on Kustaa Vilkunan mukaan käännösvirhe saksan sanasta Siebengestirn = seitsemän tähteä", Sieb tarkoittaa myös seulaa). Paakkosen tasku on paikannettu Knut Tallqvistin Eläinrata : historiaa - tarua - kuvia -teoksessa (WSOY, 1943 ; löytyy kansalliskirjaston digitoiduilta aineistoista https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) Taipalsaaren tienoille ja Paukkusen tasku puolestaan Savitaipaleen ja Lemin seutuville.Muita nimityksiä on ainakin "Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen,…
Seppo Siirilä on koonnut lyhyesti suomalaisen tikanheiton historiaa Suomen Tikkaurheiluliiton sivuille.Kirjassa Kaikki dartsista (1993) Mikko Laiho on artikkeli dartsin historiasta.
Voit mennä lukemaan Helsingin Sanomien vanhoja numeroita Pasilan kirjastoon mikrofilmimuodossa. Helsingin Sanomat on siellä luettavissa koko ilmestymisen ajalta. Mikrofilmin lukulaitteen voit varata Varaamon kauttaHelsingin Sanomat mikrofilmi:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695605?sid=5211337151
Kyseessä voisi olla Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö (Kuidas elat, Ann, suom. Varja Arola, 2002).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auaf7e88ff-2097-4491-ba11-b…
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita. Suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.Lähde: YLE
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja…
Evakkojen muistamiseksi liputettiin 20.4.2025, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta Karjalan liiton perustamisesta. Aloitteen liputuksesta oli tehnyt Karjalan liitto. Ainakaan toistaiseksi päivää ei ole merkitty vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.Valtakunnallisista liputukseen liittyvistä asioista päättää sisäministeriö. Sisäministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista asioista. Liputusasioiden luonteeseen on kuulunut, että esitykset saattavat olla vireillä melko pitkään ministeriön harkitessa mahdollisuuksia uusien liputuspäivien vakiinnuttamiseen. Harkitessaan asiaa ministeriö pyrkii ottamaan huomioon Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan…
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Sairasten sanalla haettaessa virsikirjasta löytyy kaksi virttä: 203 Käy sydämeni temppeliin ja 436 Rakkaus olet ääretön. Linkki nettivirsikirjaan.virsi 203 säkeistö 5."Näin hädässäni rukoilen,sairaana jaloissasi:Oi parantaja sairasten,paranna sanallasi.Tee minut köyhä rikkaaksi,armosi lahjat anna.Tee sinussa mua viisaaksija neuvoillasi kanna."virsi 436 säkeistö 2."Tuot kotiin orvot, eksyneetja uupuneita kannatja vanhusten ja sairastenluonasi olla annat.Sen joka maailmassa onvain hyljeksitty, arvoton,tuot Isän valtakuntaan."Vanhemmissa virsikirjoissa säkeistöt voivat olla hieman erilaisia. Nykyisen virsikirjan kirkolliskokous hyväksyi 1986 eli sitä vanhemmista kirjoista voi vielä tarkistaa sanamuotoja.Linkki Helmet hakutulokseen.
HeiEsimerkiksi nämä teokset voisivat kiinnostaa: Hilja Valtonen: Pätkis: kertomuksia, Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä, Jari Järvelä: Minä kaupunginjohtaja, Veikko Huovinen: Luonnonkierto novelleja, pakinoita, Erkki-Mikaelin tuotanto, Aapeli: Meidän Herramme muurahaisia, Mari Mörö: Vapaammin versoo, Väinö Riikilä: Pertsa ja Kilu kirjat, Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia, Kyrö Tuomas: Mielensäpahoittaja, Timo Hyytinen: Kalamiesten kaskuja, Jaakko Teppo: Täyttä Jaskaa, Elina Karjalainen: Tärisevä enkeli, Perhe on paras, Kuulolle: pakinoita. Myös Matti Sihvosen Marjareissu, Kirsi Haapamatti: Kiehtovat kotieläimet, Mirja Kuivaniemi: Sudenkuopat, Mauri Leivo: Lintujärvi, Maria Jotunin Kun on tunteet, Jukka…
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat…
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
