Kirjasiilin ohjeita löytyy monesta paikasta, mutta ainakin kirjasta: Oikarinen, Katri: Luo aarteita vanhoista kirjoista.Kirja löytyy kaikista Ratamo-kirjastoista paperitöiden luokasta 65.5.
Valitettavasti tältä ajalta ei tunnu löytyvän kovin paljon aineistoa, etenkään tavallisten ihmisten arjesta. Ehkä pääset näillä aihetta sivuavilla kirjoilla alkuun, kirjoissa voi olla käytetty tarkempia lähteitä. Kahlos: Roomalaiset ja barbaaritKahlos: Rooman viimeiset päivätCraughwell: Barbaarien valloitusretketWilskman: Sota keskiajallaCastren: Antiikin käsikirjaGuerber: Story of Old France
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aiemminkin : Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Seppo Siirilä on koonnut lyhyesti suomalaisen tikanheiton historiaa Suomen Tikkaurheiluliiton sivuille.Kirjassa Kaikki dartsista (1993) Mikko Laiho on artikkeli dartsin historiasta.
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Elsevier's dictionary of plant names and their origin -teoksen mukaan monet "snake"-nimet liittyvät kasvin tai sen osien myrkyllisyyteen. Dracaena trifasciata (aiemmin Sansevieria trifasciata) on kuitenkin vain lievästi myrkyllinen.Snake plant -nimen synonyymeja englannin kielessä ovat mm. Mother-in-law's tongue, Devil's tongue ja Saint George's sword. Tutkimissani lähteissä kaikki nämä nimitykset on selitetty kasvin lehtien muodolla, joka muistuttaa hyökkäämään valmistautunutta käärmeettä, terävää kieltä tai miekkaa. Snake plant -nimeen liittyvät myös kasvin lehtien vuorottelevat vaalean- ja tummanvihreät raidat, jotka tuovat mieleen suomuisen käärmeennahan.Yhdellekään näistä anopinkielen englanninkielisistä nimityksistä ei löytynyt…
Vuoden 1642 Raamattu on luettavissa verkossa Kansalliskirjaston Doria-aineistona. Kyse on ensimmäisestä suomen kielelle käännetystä koko Raamatusta.
Linkki teokseen https://www.doria.fi/handle/10024/66164
Kysymäsi Kolmannen Mooseksen kirjan 16 luvun jakeet 20-22 vuoden 1642 käännöksen mukaan :
Ja cosca hän on täyttänyt Pyhän ja seuracunnan majan ja alttarin sovinnon, niin pitä hänen tuoman sen eläwän caurin. Ja Aaronin pitä paneman molemat kätens sen caurin pään päälle ja tunnustaman hänen päällens caicki Israelin ricoset ja heidän pahat tekons kaikisa heidän synneisäns. Ja pitä ne paneman caurin pään päälle ja lähettämän sen jonkun sowelian miehen kansa korpeen menemän. Että caurin pitä candaman caicki heidän pahat tecons…
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja…
Evakkojen muistamiseksi liputettiin 20.4.2025, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta Karjalan liiton perustamisesta. Aloitteen liputuksesta oli tehnyt Karjalan liitto. Ainakaan toistaiseksi päivää ei ole merkitty vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.Valtakunnallisista liputukseen liittyvistä asioista päättää sisäministeriö. Sisäministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista asioista. Liputusasioiden luonteeseen on kuulunut, että esitykset saattavat olla vireillä melko pitkään ministeriön harkitessa mahdollisuuksia uusien liputuspäivien vakiinnuttamiseen. Harkitessaan asiaa ministeriö pyrkii ottamaan huomioon Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan…
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
HeiEsimerkiksi nämä teokset voisivat kiinnostaa: Hilja Valtonen: Pätkis: kertomuksia, Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä, Jari Järvelä: Minä kaupunginjohtaja, Veikko Huovinen: Luonnonkierto novelleja, pakinoita, Erkki-Mikaelin tuotanto, Aapeli: Meidän Herramme muurahaisia, Mari Mörö: Vapaammin versoo, Väinö Riikilä: Pertsa ja Kilu kirjat, Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia, Kyrö Tuomas: Mielensäpahoittaja, Timo Hyytinen: Kalamiesten kaskuja, Jaakko Teppo: Täyttä Jaskaa, Elina Karjalainen: Tärisevä enkeli, Perhe on paras, Kuulolle: pakinoita. Myös Matti Sihvosen Marjareissu, Kirsi Haapamatti: Kiehtovat kotieläimet, Mirja Kuivaniemi: Sudenkuopat, Mauri Leivo: Lintujärvi, Maria Jotunin Kun on tunteet, Jukka…
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat…
