Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Ahvenanmaalla on ilmeisesti kuunneltu 1940-luvulla sekä Suomen Rundradiota (Yleisradio) että Ruotsin radiota. Radio-ohjelmat kerrottiin usein sanomalehdissä, joita on runsaasti digitoituna Kansalliskirjaston digiarkistossa. Esimerkiksi tämän Åland-lehden lauantainumeron sivuilla 5 ja 6 luetellaan kyseisen päivän ja kolmen seuraavan radio-ohjelma molemmilla kanavilla: 12.06.1948 Åland no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto Lisää ahvenanmaalaisia lehtiä voi etsiä Kansalliskirjaston palvelussa esimerkiksi julkaisupaikan (Maarianhamina) mukaan tai hakusanalla "åland".
Ritva Oksasen Olkoon niin -kappale julkaistiin vuonna 1972 Aikeet arvaan -singlen B-puolella. Se löytyy myös Ritva Oksasen kokoelmalta Laula se laulu - levytyksiä 1970 - 2010.YouTubesta kappale löytyy myös: https://www.youtube.com/watch?v=eaBAwF1dJ-QÄänitteiden tiedot Finna-palvelussa:https://finna.fi/Record/fikka.4576414?sid=4969323325https://finna.fi/Record/anders.1111725?sid=4969318513
Tutkimistani kirjallisista lähteistä en valitettavasti "seireenien suota" löytänyt – en Tampereen läheltä, Pirkanmaalta tai muualtakaan. Nimitys ei ehkä ole paikan virallinen nimi, siitä päätellen, että viettelijätärtä merkitsevä 'seireeni' on tässä kirjoitusasussa varsin uusi tulokas suomen sanavarannossa: se on alkanut meillä yleistyä vasta 1920-luvulta lähtien ja vanha 'sireeni'-muoto säilyi käytössä pitkään tämän jälkeenkin.Suomalaisessa suoperinteessä ei tunneta antiikin tarujen seireenien lailla kulkijoita luokseen houkutelleita olentoja, mikä myös viittaa "seireenien suo" -nimityksen myöhäiseen –enemmänkin korkeakulttuuriseen kuin folkloristiseen – syntyajankohtaan. Kansanperinteessämme ei ollut erityistä tai yhtä…
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian…
Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää…
Tässä on suosituksia kirjoista, jotka sopivat arkkityyppien opiskeluun ja ymmärtämiseen — erityisesti Jungin psykologian, mytologian, tarinankerronnan ja symboliikan näkökulmista.Jung, Carl G. & Franz, M.-L. von ym.: Symbolit: Piilotajunnan kieli.Ehnberg, Lars: Unia, satuja ja myyttejä : johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan. Noxboox 2013.Ehnberg, Lars: Satujen aarre: jungilainen tulkinta Grimmin sadusta Kolme höyhentä. Noxboox 2022.Estés, Clarissa Pinkola: Naiset jotka kulkevat susien kanssa: villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa. Basam Books 2014.Leino, Eeva Maria: Pohjoisen alitajunnan maa: tarina naiseuden myyteistä. Viisas Elämä 2022.Saariluoma, Liisa: Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit…
Hei,Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että noita tulisi lisää. Sarjan kirjat julkaistiin aika tiiviissä tahdissa, mutta edellisen julkaisusta on jo parisen vuotta. Varmaan niillä ei ollut tarpeeksi kysyntää, että kääntämistä olisi ollut kannattavaa jatkaa. Hyvin usein kirjasarjoja aletaan kääntää, mutta kustantajat seuraavat tarkkaaan, mikä niiden menekki on. Sarjaa ei kannata jatkaa loppuun asti, jos myynti on odotettua pienempää.Toki voit olla kustantajaan yhteydessä ja esittää toiveen uusista käännöksistä.
Tarkoitat ilmeisesti BBC:n sarjaa Charles Dickensin ihmemaa (Dickensian, 2015 - 16), jota Yle TV 1 esitti joulukuussa 2016 - tammikuussa 2017 ja uusi joulukuussa 2018.Sarja on julkaistu Isossa-Britanniassa DVD:llä, mutta tallennetta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kyseessä on kaiketikin Aaro Hellaakosken nimeämätön runo kokoelmasta Nimettömiä lauluja (1918). Runo alkaa näin: Ah mikähän lienee mullakin / tään eloni tarkotus viimeisin? / Ma kuvitellut oon kirjaimeksi /vain itseni, pieneksi, vähäiseksi.Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Nimettömiä lauluja -teos.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925620?page=88Runo sisältyy myös Aaro Hellaakoskin koottuihin runoihin Runot 1916-1928.https://finna.fi/Record/keski.180739?sid=5230598248
