Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Hei,
kirjastot ovat kirjastoja, eivätkä asianajotoimistoja. Ne eivät voi vastata kysymyksiin, jotka edellyttävät laintulkintaa. Kirjastot antavat käyttöönsä lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja, mutta ne eivät voi ottaa kantaa siihen, miten lakia yksittäistilanteessa tulkitaan tai sovelletaan. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat esimerkiksi lainvalmistelijat.
Tässä tapauksessa sovellusohjeet tulevat todennäköisesti joko sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kannattaa siis olla yhteydessä näihin tahoihin.
Ilta-Sanomia kyseisiltä vuosikymmeniltä ei ole valitettavasti vielä digitoitu verkkoon, mutta lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kirjastot on suljettu 13.4. asti. Aikaraamisi on sen verran laaja, ettei kirjaston henkilökunta pysty katsomaan lehtiä läpi. Osa työskentelee vielä kirjaston tiloissa, osa on etätöissä. Jos sinulla olisi tarkempi päivämäärä, voisit pyytää apua henkilökunnalta,https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä…
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/…
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen…
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Hei,
Autonomisen Suomen aikana keisari nimitti senaatin, eikä silloin käyty varsinaisia hallitusneuvotteluita. Ensimmäiset varsinaiset hallitusneuvottelut järjestettiin itsenäistymisen alla vuonna 1917. Neuvotteluiden pitopaikkana oli Säätytalo.
Tästä lähtien hallitusneuvotteluja on pidetty Säätytalolla. Missään säädöksissä ei kuitenkaan tarkemmin ole säädetty neuvottelujen pitopaikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Säätytalon ohella myös muualla on voitu käydä neuvotteluja hallituksen muodostamisesta. Niin sanotun presidentin kierroksen aikana hallituspuolueiden neuvottelijat ovat tavanneet presidentin joko presidentinlinnassa tai sitten presidentin asunnolla tammi- tai mäntyniemessä. Kekkosen aikana tapahtui usein niin, että…
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Verkkolähteistä ei löytynyt äkkiseltään tietoa Brasilian suurimpien lihantuottajien venäläisomistuksesta. Brasilia on kyllä maailman suurimpia lihanviejämaita, ja Venäjä on yksi sen tärkeimmistä asiakkaista. Esimerkiksi Minerva Foodsilla, joka on ylikansallinen elintarvikeyhtiö ja yksi Brasilian suurimmista lihantuottajista, on useampia suuria osakkeenomistajia ympäri maailman. Maan kaikista suurimman lihantuotantoyhtiön JBS S.A.:n omistaa yrityksen oma hallitus (käytännössä kaksi perustajain sukulaista). Yli 50 % sen omistajista on ns. free float -osakkeenomistajilla eli vapailla osakemarkkinoilla.
Päivi Hartzellin ohjaama lastenelokuva Lumikuningatar (1986) on julkaistu DVD:llä vuonna 2018, ja sen voi lainata useasta kaupunginkirjastosta. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta, miten sen helpoiten saisi käsiinsä.
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Jouluna 2019 britannialaisesta tavaratalosta ostettujen joulukorttien joukosta löytyi kiinalaisen vangin käsin kirjoittama viesti, jossa hän kertoi pakkotyöstä, jota vangit tekevät pakatessaan tuotteita maailman markkinoille. Tästä aiheesta laajemminkin on kirjoittanut hiljattain muun muassa The Diplomat -lehdessä Kiina-asiantuntija Peter Humphrey (2022). Jutussa kerrotaan laajamittaisesta ja järjestelmällisestä vankityövoiman käytöstä kaupallisten yritysten hyväksi korkeintaan nimellistä korvausta vastaan, käytännössä pakkotyönä. Työstä kieltäytymisestä voi seurata vangille erilaisia sanktioita. Kiinalaisten yritysten valtti on nimenomaan halvat työvoimakustannukset. Esimerkiksi verkkokauppa-alusta Temu myy pikkurahalla Kiinassa…
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
Määritelmä, jonka mukaan mikromuovit ovat halkaisijaltaan enintään 5 mm kokoisia, on alunperin peräisin NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) vuoden 2008 kansainvälisestä mikromuoveja käsittelevästä työpajasta. Työpajan raportissa kerrotaan, että 5 mm valittiin ylärajaksi, jotta tutkimuksessa ja päätöksenteossa voidaan kiinnittää huomio muoviroskaan, jolla on muita ekologisia vaikutuksia kuin suuremmalle muoviroskalle ominainen ruoansulatuskanavien tukkeutuminen; tällainen vaikutus on muun muassa muovin laajamittainen kertyminen kudokseen.Peruste määritelmälle on siis ennen kaikkea toiminnallinen: mikromuovit määritellään alle 5 mm kokoisiksi, koska tämän mittaluokan muoviroska tekee ympäristössä tiettyjä huomionarvoisia…
