Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",…
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina.
Sain apua Suomen Rautatiemuseosta, josta löytyy 1980-luvun Turisteja, jossa on sekä aikatauluja että myös mainoksia bussilinjasta. 1987 kirjassa on 18.15 Tukholman ja Göteborgin suuntaan lähtevää linja-autovuoro ja sitä liikennöivät Pohjolan Liikenne sekä oletettavasti ruotsalainen GDG Biltrafik AB.Jos ei ole kyse tuosta vuorosta, kannattaa kysyä lisää Rautatiemuseosta, https://rautatiemuseo.fi/ tai auto- ja tieliikenteen museo Mobiliasta, https://mobilia.fi/fi/museo/kokoelmat/Mobiliasta suositeltiin seuraavia kirjoja:Euroopan parasta bussiliikennettä, Kurkinen, Jari 2008Helsinki & Malmi & Maaseutu, Leinomäki, Pertti ym. 2015Linjavaunu: Bussiliikenteen tutkimusseura ry:n vuosikirjat
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi…
Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen…
Beate Maly on kirjoittanut oman nimensä lisäksi pseudonyymeillä Lina Jansen ja Laura Baldini. Suomennettuja teoksia on ainoastaan nimellä Laura Baldini. Tähän mennessä julkaistut teokset ovat: Uuden ajan opettaja ja Unelma kauneudesta.LähteetBeate Maly: Autorin (kirjailijan omat verkkosivut) https://www.beatemaly.com/Beate Maly: Auslandslizenzen (käännetyt teokset) https://www.beatemaly.com/kopie-von-historische-romane-laura-baBazar: Laura Baldini https://www.bazarkustannus.fi/tekija/laura-baldini/
