Keski-kirjastoissa varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa. Jos viimeinen noutopäivä on 11.7. voit noutaa sen vielä ko. päivän aikana. Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa, jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä kuljetuksessa tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon.Lisätietoa täältä: https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Kyseessä on yhdysvaltalaisen Richard Serran veistos Sukellus (Plunge, 1983).Lähteestä lisätietoja:https://kiasma.fi/taide-ja-taiteilijat/richard-serran-monumentaalinen-veistos-on-sukellus-kesaan/
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki…
Hei!Keski-kirjastoista löytyi yksi suomennettu, kreikkalaisen kirjoittama dekkari Othonaiou, Alexia, Pelikorttinainen. Aarniosuo, Athanasía, kääntäjä. Zum Teufel [2025]. Tämä vielä sarjakuvana: https://keski.finna.fi/Record/keski.3415353?sid=5173501163
Mikäli tarkoitatte Tuulilasi nimistä aikakauslehteä, löydätte niitä mm. Pasilan kirjastosta vuodelta 1972 alkaen. Lehdet eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea paikan päällä.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Elif Shafakilta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki ovat Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan romaaneja. https://www.kansalliskirjasto.fi/fihttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/shafak%20elifShafakilta on ilmestynyt ainakin yksi esseekokoelma (Sanma ki yalnızsın), mutta sitä ei ole suomennettu. Teosta ei ole myöskään saatavana esimerkiksi englanniksi
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Netissä on useita erilaisia sivuja, joilta voi hakea pianon valmistusvuotta sarjanumerolla. Osa palveluista on maksullisia, mutta myös maksuttomia löytyy. Kokeilin muutamia sivustoja, ja löysin kysymäsi pianon pianonvalmistaja Feurichin sarjanumerohausta. Sen mukaan piano on valmistettu vuonna 1978.
Kyseessä on ilmeisesti Päivi Kautto-Niemen kappale Palaa. Kyseessä on suomenkielinen versio Saksan euroviisuedustajan Ireen Sheerin esittämästä kappaleesta Feuer vuodelta 1978. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio.Päivi Kautto Niemi: Palaa https://www.youtube.com/watch?v=H35PbY365c8Ohessa tietoa säveltäjästä ja sanoittajasta sekä Kautto-Niemen singlestä https://finna.fi/Record/fikka.4623462?sid=5224587536#componentparts
Voisiko kyseessä olla Simon Brettin Varsin tasokas vainaja (A Nice Class of Corpse, 1993, WSOY, suom. Tuija Rovamo).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1090?utm_source=www.google.comhttps://www.goodreads.com/book/show/60312092-a-nice-class-of-corpse
Tässä joitain ehdotuksia uudehkoja fantasiakirjoja, joissa romantiikka ei ole pääosassa:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessäRimma Erkko: Teräsjää ja KoukosielutKatariina Heikkilä: Merenkirkas, nummenhämärä Carita Forsgren: IättömätAnni Nupponen: Sydänmeri ja AuringonkuoriEmmi Itäranta: LumenlaulajaJS Meresmaa: NoidanlankaKatri Kauppinen: Laakson linnut, aavan laulut ja LaulunpunojatHeidi Nummi: PetovalaKäännetyssä fantasiassa romantiikka on tällä hetkellä varsin suuressa osassa, joten lista tulikin lähinnä kotimaista!
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.Jos haluat kysyä lisää aiheesta, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan E-kirjastoon:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedotVoit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen.
Hei!En löytänyt suoraa suomennosta verkosta, joten tein sellaisen itse kohtalaisella saksantaidolla ja jonkun verran käännöstyökalua hyödyntäen. Käännös on tarkoituksella hyvin suora, riimitön ja muutenkin epätaiteellinen. Laitoin hakasulkeisiin joitain kommentteja.-------Vuonna seitsemänkymmentä [1870], helle oli kova.Sedanissa oli helvetti irti.Hän oli kaksikymmentävuotias ja opiskelija ja Jean nimeltäänja hän juoksi kuolemaan käskystä: "En avant!" [ranskaa, "Eteenpäin!"]Puisen ristin äärelle niin pienelle mäellehautasivat he hänet maahan.Ja joku, sisar [mahdollisesti myös nunna tai sairaanhoitaja], antoihänelle ruusun mukaan hautaan.[kertosäe:]Ruusu, ruusu oli punainen, niin punainenja kalpea oli rakkaus, niin kalpea kuin kuolema.Ruusu…
