Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Vaihtoehtoja löytyy kyllä! Tässä muutamia:
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Sofie Sarenbrant: Mira ja Kuu
Anja Portin: Sumupuiden kirja
B.B. Alston: Amari ja yön veljet
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo : Silkkiä ja salaisuuksia
L.K. Valmu: Osaston tähti
Erika Vik: Olivia online
Eli Brown: Kummat
Rick Riordan: Syvyyksien tytär
Tanya Stewner: Meren kutsu
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka : aikamatka vuoteen 1779
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Ikävä kyllä tätä sanontaa ei löytynyt kirjaston hakuteoksista. Myöskään Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostomme ei tunnistanut tätä sanontaa.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Tuula Kallioniemen kirjassa Konstan kotiaapinen (2001) kolmasluokkalainen Inna pitää koulua viisivuotiaalle Konstalle ja tämän ystävälle Annille. Inna toimii myös liikunnanopettajana ja Konsta ja Anni pääsevät liikuntatunnilla suunnistamaan. Konstan kotiaapinen on osa Kallioniemen Konsta-kirjasarjaa ja se löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista: Konstan kotiaapinen | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Vuosina 1992-1993 on esitetty kotimaista piilokameraohjelmaa, jossa näyttelijät ovat olleet Pekka Korpelainen, Juha Svan ja Yrjö Fonselius. Tarkempaa tietoa sisällöstä en valitettavasti löytänyt.Ohjelman tiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624839?sid=4870926597
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa…
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella.…
Browne ei ole ainakaan julkaissut studioversiota kappaleesta "Stay". Hänen levytetyt versionsa tästä Maurice Williamsin sävellyksestä ovat olleet konserttitaltiointeja.Lähteet:"Stay" Second Hand Songsissa"Stay" Jackson Brownen julkaisuilla
Fossiiliset polttoaineet ovat alkaneet muodostua jo yli kolme miljardia vuotta sitten valtameressä eläneistä yksinkertaisista organismeista, yksisoluisista kasveista ja eläimistä, kuten levästä. Maaperässä oleva öljy on siis alkuperältään elollista eli se on syntynyt sellaisena aikana kun elämää on ollut jo olemassa. Vaikka elämää maapallolle on syntynyt jo noin 3,5 miljardia vuotta sitten Prekambrikaudella, rikkaammaksi ja merkittävämmäksi se on kehittynyt vasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.Sienten tutkijat ovat todenneet, että ne ovat läheistä sukua eläimille ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet samoihin aikoihin samankaltaisista alkumuodoista, jotka kuuluivat eläinten kaltaisiin alkueliöihin. Sienet koostuvat eukaryoottisoluista…
Vuoden 1960 väestönlaskennan yhteydessä on julkaistu tietoja uskontokunnista lääneittäin: SVT: Yleinen väestönlaskenta 1960 II, Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli, ym. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94351/xvael_c_196000_1963_dig_2.pdf?sequence=1&isAllowed=yKs. taulukko Väestö uskontokunnan mukaan, lääneittäin (s. 122) .Koko maan tietoja rekisteröidyistä uskonnollisista yhteiskunnista, seurakuntien ja niiden jäsenten määristä vuodelta 1960 on saatavissa myös Suomen tilastollisesta vuosikirjasta: https://tilastokeskus.finna.fi/Record/otos.123456789_99?sid=4903773654Ks. taulukko 5. Suomen evankelis-Iuterilainen kirkko vuosina 1938— 1960, s. 3Ks. taulukko 7. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1960, s.…
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa on kohta, jossa Harry ja Dumbledore keskustelevat sairaalasiivessä sen jälkeen, kun Harry on päihittänyt Oraven/Voldemortin. Kun Harry yrittää sanoa Voldemortin nimen ja alkaa epäröidä, Dumbledore vastaa hänelle:"Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."Lähde: J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 322 (2011, 29. painos), suomentanut Jaana Kapari
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Tässä joitakin kirjavinkkejä:Lauri Haavisto & Jukka Partanen: Suomalainen sotilas. Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, kirja Helmet FinnassaPekka Laatu: Alter Schwede = Vanhat ruotsalaiset : suomalaiset hakkapeliitat kolmikymmenvuotisessa sodassa, kirja Helmet FinnassaKarl Adaridi: Sotataidon historia 2. Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika, kirja Helmet Finnassa Lisää löydät tekemällä hakuja Helmet Finnassa. Kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja hakusanoina vaikkapa "1600-luku", "sotilaat", "sotalaitokset", "armeijat", "maanpuolustus" ja "Ruotsin vallan aika".
Kyseessä voisi olla Satuaarre Suomen lapsille : kuvitettu. 2. sikermä, Prinssi Ahmed al Kamel eli rakkauden pyhiinvaeltaja ja muita satuja : (Washington Irvingin mukaan, suom. Lauri Pohjanpää). https://finna.fi/Record/helmet.1930874?sid=4954273784Voit lukea teoksen myös digitoituna Gutenberg-projektista:https://www.gutenberg.org/cache/epub/38192/pg38192.txt
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""…
Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.
