Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja…
Kirjasto ei ole ostanut lippuja, vaan saanut joidenkin harrastajateatterien näytöksiin muutamia lippuja ilmaiseksi asiakkaille annettavaksi. Kirjastot, joissa lippuja on ollut jaossa, ovat ilmoittaneet lipuista omissa somekanavissaan ja/tai kirjastotilassa. Oman harrastajateatterin lipuista voi halutessaan tehdä lahjoitusehdotuksen Helmet-sivuston hankintaehdotus-lomakkeen kautta: https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Ei valitettavasti taida sellaista teosta olla, jossa olisi kaikki alttaritaulut ja vielä ajantasaisena. Alla on kaksi kirjaa, joissa on osa alttaritauluista.Suuri alttaritaulukirja, 2012Alttaritauluja Suomen kirkoista, 2008Finna-palvelusta löytyy myös paljon kuvia kirkkojen alttaritauluista. Monilla seurakunnilla on myös nettisivuillaan tietoa omien kirkkojen alttaritauluista, joten niitä voi etsiä kirjoittamalla vaikka Googleen alttaritaulu ja [seurakunnan/kunnan nimi]
Ahti näyttää varioineen Iloisten harhaoppien aforismiaan kokoelmassa Lentäviä kukkia (WSOY, 2013). Se löytyy muodossa "Jollei ihmisellä ole omaa taivasta, hänellä on vain muiden helvetti" Kasarmissa-osion mottona (s. 51).
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
Kyllä, kirjastoilla on nykyään e-äänikirjoja, ja ne löytyvät kaikki valtakunnallisesta E-kirjastosta. Sieltä voi myös jättää hankintaehdotuksia suoraan sovelluksen palautelomakkeen kautta, jos jotakin toivomaasi teosta ei vielä löydy valikoimasta.E-kirjastoon hankitaan koko ajan lisää aineistoa, mutta tarjontaan vaikuttavat sekä kustantajien valikoima että käytettävissä oleva budjetti. Kirjaston perinteiset CD-äänikirjat ovat valitettavasti jo melko vanhoja, eikä niistä juurikaan ilmesty uusia julkaisuja, minkä vuoksi monet tallenteet ovat kuluneita.
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse sukututkimuksesta vai jostakin muusta asiasta. Kysymyksestä ei käy ilmi sekään, onko kyse elävästä vai kuolleesta henkilöstä. Elävää ihmistä koskevat tiedot täytyisi pyrkiä kysymään ensisijaisesti häneltä itseltään. Vaikka kyse olisi kuolleesta henkilöstä, hänen tietojaan ei pääse tarkistamaan seurakuntien arkistosta. Evankelis-luterilainen Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 kirkkoherroille suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Jos tiedät, missä seurakunnassa kyseinen henkilö on elänyt, voit lähettää kyseiseen seurakuntaan sukuselvityspyynnön. Seurakuntien tekemät sukututkimukset ovat…
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Kuponkeja on tarkistettu käsin 1970-luvulle asti. Veikkauksen tarkastusosasto työllisti satoja ihmisiä. Tarkastusosastolla tarkistettiin ja hyväksyttiin kuponkeja. Vuonna 1960 Veikkaukselle tuli kaikille asiamiespaikoille käyttöön leimauskoneet. Tämä vähensi henkilökunnan työmäärää eli nähtiin suoraan olivatko kupongit kelpoisia pelin osallistumiseen.Tulokset julkaistiin lehdissä, radiossa ja useissa myyntipaikoissa. Pelaajien tuli itse tarkistaa voittonsa ja viedä kuponki lunastettavaksi myyntipaikkaan. Kun myyntipaikan työntekijä totesi kupongista voiton, sai pienemmät voitot maksaa itse. Sen sijaan isommissa voitoissa kuponki tuli toimittaa Veikkaukselle vahvistettavaksi. Voittojen maksussa meni summasta riippuen 1-4 viikkoa. …
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Kuvaukseen sopivia ovat esim. seuraavat alle kolmesataasivuiset teokset: Karila, Juhani: Pienen hauen pyydystys (2019)Loe, Erlend: Supernaiivi (1998)Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen (2007)Seppänen, Jussi: Jussi Seppänen (2020)Tamminen, Petri: Meriromaani (2015)
Runo on varmaankin Zacharias Topeliuksen Lapseni. Se on julkaistu Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjan 8. osassa (6.p. 1947) ja saman sarjan kaksioisaisen laitoksen osassa 2 (1982). Meidän kokoelmassamme on kaksi koulun lukukirjaa, joihin runo sisältyy. Lasten lukukirja : oppikirja koulua ja kotia varten, toimittanut Alli Nissinen on vuodelta 1899 ja Linda Heiskasen Oma aapinen vuodelta 1980, joten kumpikaan näistä ei ole voinut olla koulukäytössä 1960-luvun alussa, mutta jossakin senaikaisessa lukukirjassa runo on hyvinkin voinut olla mukana.
Lapseni
Pikku Tuttu Luutanen, …
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
