Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-…
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja…
Kurkovia kustantaa suomeksi Otava, ja ainakaan Otavan tiedotteiden mukaan kyseistä kirjaa ei keväällä ole ilmestymässä suomeksi. Kevään uutuuksiin kuuluu kylläkin Kurkovin romaani Kiovan korva. Voi vain toivoa, että lisää Kurkovia saadaan suomeksi esimerkiksi syksyllä, mutta tästä ei ole mitään ennakkotietoa. Kannattaa seurata kustantamoiden uutuuskatalogeja myöhemmin keväällä.
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi.…
Hei!Alkuperäisen julkaisun kansitaidetta voit ihastella esimerkiksi tämän linkin kautta. Lisää kuvia avautuu kuvaa klikkaamalla:https://www.discogs.com/master/31145-Wigwam-Fairyport?srsltid=AfmBOop7WwWgyqWBrmwY8nE6kRVxkP4s_F6_YMsYiG-ejYeUnEGiNIexVuonna 2022 Svart Records julkaisi albumista neljän levyn deluxe- version. Tästä linkistä pääset katsomaan tämän version kansi- yms. taidetta kuvaa klikkaamalla:https://www.rollingrecords.fi/lp:t/6285f64e415a0487471462d6
Hain tietoa tenniksenpelaajien elämäkerroista Vaasan kaupunginkirjaston tietokannasta ja lisäksi myös haulla Finna.fi:stä. Niiden avulla löytyi neljä suomenkielistä elämäkertaa. Kaikki kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta.Borg, Björn: Elämäni ja otteluni (1980)Nieminen, Jarkko: Pelaamisen lumo (2009)Agassi, Andre: Andre Agassi (2010)Bowers, Chris: Federer: kaikkien aikojen paras (2016)
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Ne tutkimani lähdeteokset, joissa annetaan ääntämisohjeet Medusalle – esimerkiksi Gummeruksen suuri sivistyssanakirja – tietävät kertoa, että 'u' lausutaan pitkänä: [medu:sa].
Valter Keltikankaan kirja "Seitsemän tuntia erämaata" on julkaistu vuonna 1977 ja löytyy Vaski-kirjastoista Liedon pääkirjastosta, Nousiaisen pääkirjastosta ja Uudenkaupungin Kalannin kirjastosta.Vaski-kirjastojen kappaleiden tiedot: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVaski-kirjastojen ulkopuolelta löytyvät kappaleet näkyvät Finnassa: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Finna.fi
Mikäli etsimääsi teosta ei löydy Helmet-kirjastoista tai pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, voit tilata sen kaukolainaan. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingissä neljä euroa.Åsa Mobergin teosta Hon var ingen Florence Nightingale : människan bakom myten (2007) näyttää olevan pääkaupunkiseudulla vain suomennoksena. Voit tehdä kaukolainapyynnön itse alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella. Toki voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa käydessäsi.https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/KaukopalveluLisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kirjastojen kokoelmissa on enää hyvin vähän cd-rom satuja, koska niitä ei voi katsella nykyisillä tietokoneilla. Tietokannoista hakemalla levyä ei löytynyt, mutta ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about…
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-…
Georg Diersin Tiger in Berlin -kirjasta ei löydy suomennosta kansallisbibliografia Fennicasta. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei kirjaa ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Fennica sisältää tietoja mm. Suomessa julkaistuista kirjoista vuodesta 1488 alkaen ja kokoelma kertyy lakiin perustuvan aineiston luovuttamisen myötä. Fennicaa esitellään Kansalliskirjaston sivuilla ja sieltä löytyy myös suora linkki Kansalliskirjaston hakupalveluun: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
