Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Voisiko kirja olla joku Francoise Saganin kirjoista? En löytänyt täysin kysyjän juonikuviolla olevaa kirjaa, mutta en pystynyt tarkistamaan kaikkia Saganin kirjoja. Keräsin tälle listalle hänen kirjojaan, jos kirjan nimi auttaisi kysyjää muistamaan kirjan: https://www.finna.fi/List/1912833Tähän saa mielellään kommentoida, jos joku tunnistaa kirjan varmuudella.
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija
Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Hei,Plejadeille on Suomessa annettu monenlaisia nimiä. Ursan Tähdistöt-kirjassa (kirj. Hannu Karttunen, Olli Manner ja Tuukka Perhoniemi, Ursa, 2012) nimityksiä listataan ja niiden merkityksiä avataan. Tunnetuin lienee Seulaset, joka on Kustaa Vilkunan mukaan käännösvirhe saksan sanasta Siebengestirn = seitsemän tähteä", Sieb tarkoittaa myös seulaa). Paakkosen tasku on paikannettu Knut Tallqvistin Eläinrata : historiaa - tarua - kuvia -teoksessa (WSOY, 1943 ; löytyy kansalliskirjaston digitoiduilta aineistoista https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) Taipalsaaren tienoille ja Paukkusen tasku puolestaan Savitaipaleen ja Lemin seutuville.Muita nimityksiä on ainakin "Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen,…
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Markus-setänäkin tunnettu Markus Rautio ohjasi Emmi Jurkan tähdittämän kuunnelman "Anteeksi, väärä numero" vuonna 1949. Kuunnelman on alunperin kirjoittanut Lucille Fletcher nimellä "Sorry, wrong number". Pääosassa on vuoteeseen joutunut nainen, joka kuulee vahingossa puhelinkeskustelun, jossa suunnitellaan murhaa. Nainen yrittää soittaa puhelinkeskukseen, poliisille ja sairaalaan, mutta on ilmeisesti niin suuressa ahdingossa, ettei saa viestiään eteenpäin. Lopulta hän vielä tajuaa, että hän itse on murhan kohteeksi joutuva henkilö.Kuunnelmaa on esitetty esimerkiksi YLE:n Radioteatterissa ja Helsingin Taiteiden yönä vuonna 2018 Teatteri Jurkan tiloissa. Tällä hetkellä mikään palvelu ei tarjoa sitä kuunneltavaksi.
Hilkka-Helinä Lappalaisen runo "Onnellinen laulu" päättyy sanoihin silloinkin onnella on sata laulua-kaikesta siitä, mikä oli. Yksi humiseva kiitos,kaikentäyttävä, siitä, rakas, mikä oli.
Ensimmäisenä tulivat mieleeni McCay Winsorin Pikku Nemon seikkailut, mutta ne ovat suomennettuina melko isoja kirjoja. Kannessa ei lennetä, mutta kirjan sisällä on muistaakseni upeita lentokuvia sängystä. Linkki kirjasampoon.Kyseessä voisi olla myös Mary Nortonin Den förtrollade mässingsknoppen eli suomeksi Lentävä sänky. Linkki Kirjasampoon.Jotenkin ajatus muistuttaa myös Gunnel Linden kirjaa Keinutuolimatka. Linkki Kirjasampoon.
Traficomin verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan, jos olet täyttänyt 45 vuotta tai täytät 45 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Jos olet täyttänyt 68 vuotta tai täytät 68 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa laajennettu lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Sinun ei tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa ajolupahakemuksen liitteenä, jos olet nykyisen luvan päättyessä alle 45-vuotias tai olet uudistamista edeltävän viiden vuoden sisällä toimittanut ryhmän 2 ajo-oikeuden haltijoilta edellytettävän ikään perustuvan lääkärinlausunnon poliisille, korottanut ajo-…
Tällaista sanoitusta en löytänyt erillisenä, mutta Tuulentei-yhtye on levyttänyt kappaleen "Pikku tokka", joka alkaa: "Kun mä olin pikku tokka". Yhtyeen jäsenet ovat Martti Pokelan lapsenlapsia. Ilmeisesti laulu on kansanlaulu. Elokuvassa "Köyhä laulaja" Henry Theel laulaa "Kalliolle kukkulalle" -sävelmällä kappaleen, joka alkaa: "Olin ennen pikku tokka". Tuulentei: Pokela (Eclipse Music, [2024]):https://kansanmusiikkiliitto.fi/product/tuulentei-petteri-sariola-jyri-sariola-soila-sariola-pokelaTuulentei: Pikku tokka Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=FfVwr2ygFtMKöyhä laulaja -elokuvan tiedot Elonetissä:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115741?sid=5277729103
Kyseessä voisi olla Anna-Greta Winbergin Madde-tytöstä kertova kirjasarja, jossa on tosin kolme osaa:Jotkut senkun häipyy (1977)Joillekin senkun sattuu (1978)Jotkut jää kesäksi kaupunkiin (1979)
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole.…
Ensimmäiseksi mieleeni tulivat Björn Kurtenin kirjat, jääkauden seikkailuromaanit. Jääkausihan oli toki muutamia kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin kuin 1000-luku. Musta tiikeri ja Mammutin suojelija ovat kuitenkin hyviä seikkailukirjoja jääkauden ajasta. Linkki Finna hakuun.Finna haussa voi rajata myös aiheen aikaa. Tarkennetun haun aihehakusanoilla suomenkielinen kirjallisuus, historialliset romaanit, ja Suomi löytyy mm. Kaari Utrion kirjoja. Utrion kirjoissa ajankuva perustuu historiaan ja juoni on fiktiota. Muitakin 1000-luvusta kirjoittajia on esim. Huntuvuori, Hilda: Kokemäenmaan kuningas ja Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. Linkki Finna hakuun.Hilda Huntuvuori on kirjoittanut historiallisia romaaneja myös 1200-, 1300- ja 1400-…
Tein haun kirjaston aineistotietokannasta ja sen tulosten perusteella ehdottaisin Jukka Parkkisen nuortenromaania Sinun tähtesi, Allstar. Se ilmestyi vuonna 1994 WSOY:n kustantamana. Sille on olemassa jatko-osa Vanhan kulttuurin kurssi, mutta kirjasampo.fi -sivustolta löytyvän luonnehdinnan perusteella tuo ensimmäinen osa sopii kuvaukseen paremmin. Sinun tähtesi, Allstar Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucf6320d3-151d-474a-aba7-5cbb2c54a615 (viitattu 15.4.2026). Philip Pullmanilta alkoi ilmestyä vuonna 1996 Universumien tomu -trilogia, jonka ensimmäinen osa Kultainen kompassi voisi myös jollakin tavalla sopia kuvaukseen, mutta ei täysin. Kultainen kompassi Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo.…
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan…
