Helmet-kirjastojen kokoelmissa esim. seuraavat kirjat:
Lasten Yrittäjäkirja : Onni ja Sofia perustavat marjajogurttijäätelöpuristamon / Jyrki Teeriaho ; kuvitus: Jelena Simisic ISBN 9789527181041 sidottu
Pienestä ponnistaneet : koko perheen yrittäjyyskirja / Mikko Nurminen ja Petteri Poukka ; haastattelut: Mikko Nurminen ISBN 9789526972602 kovakantinen
EPIC : nuoren yrittäjän käsikirja / Sami Mikkola, Martta Tervonen ; valokuvat: Martta Tervonen ; piirrokset: Kaja Bajowska & Sallamari Nissilä 9789526869100 nidottu
Hakusanat: yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, lapset
Hampurista Aumühleen, jossa Bismarck mausoleum ja museo sijaitsee, pääsee junalla S21. Juna lähtee Hampurin päärautatieasemalta ja matka kestää arviolta 32 minuuttia. Ausmühlen asemalta Bismark mausoleumille ei näytä menevän julkisia kulkuneuvoja, joten sieltä voi ottaa taksin tai kävellä mausoleumille 1,9 kilometrin matkan. Reittiohjeet löytyvät Google Mapsista täältä. Juna-aikatauluja voi tutkia myös The Hamburg Public Transport Associationin verkkosivulla täällä.
Saksan Flensburgista Tanskan Sønderborgiin pääsee bussilla 110. Matka-aika n 1 h 14 min. Bussiaikatauluun voi tutustua tanskalaisella Rejseplanen.dk-sivustolla (saatavilla myös englanniksi).
Vuoden 1644 Koldingin taistelulle ei ole omaa muistomerkkiä tai…
Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta…
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Karjalan Pyhäjärven leveintä ja kapeinta kohtaa ei saatavilla olevista lähteistä löytynyt. Kiteen kunnalla on karttapalvelu osoitteessa https://kitee.karttatiimi.fi/, jossa pystyy arvioimaan välimatkoja ”Mittaa” -toimintoa käyttämällä. Palvelu koskee järven Suomen puoleista osaa.
Karttapalvelun suuntaa antavien mittaustulosten perusteella järven levein selkä olisi sen eteläosassa sijaitseva Lentteenselkä Pirttiluodosta Pappilanniemeen mitattuna. Kapein kohta puolestaan vaikuttaisi olevan Syrjälänsalmi.
Lähteet:
Karjalan Pyhäjärvi Ry: Yleistä Pyhäjärvestä
Kiteen kunnan karttapalvelu: https://kitee.karttatiimi.fi/
Suomen ympäristökeskuksen www-sivusto Natura 2000 -alueista: Valtioneuvoston päätös 2018 tietojen tarkistamisesta ja…
Ilona Kemppainen kertoo väitöskirjassaan Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana toisen maailmansodan aikana (SKS 2006), että kaatunut lähetettiin kotipaikkakuntansa tai sen paikkakunnan suojeluskunnalle, jonne omaiset toivoivat vainajan tulevan haudatuksi. Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, mutta ei liene mahdotonta etteikö vainajaa olisi omaisen toiveesta siirretty Reisjärveltä Soanlahdelle.
Itse en ohjelmaa muista, mutta Klassista värikkäästi (Musiikin helmiä animaation keinoin) -nimistä ohjelmaa on esitetty Yle TV2:ssa vuosina 1998-2000. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi netistä löytyvän.
Lähde: Helsingin Sanomat https://www.hs.fi/
Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.
Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:
Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…
Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…
Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten…
Yleisissä kirjastoissa ei kauheasti ole tämän alan kirjallisuutta, mutt ehkä sinua kiinnostaisi muutamat Mark Vanhoenackerin kirjat. Hän lentää 747-koneita ja on vapaa kirjoittaja. Hän on kirjoittanut teokset Ilmojen halki: pilotin matkassa (2018) ja Opi laskeutamaan lentokoneella (2018)Vaski
Ei liene olemassa tutkimuksia, joissa kokonaisvaltaisesti otettaisiin huomioon päästöt polkupyörien tai muiden kulkuneuvojen valmistuksesta teiden tai raiteiden tai muun infran rakentamiseen. Tai ainakaan minä en tällaista kaiken kattavaa tilastoa löytänyt. Tiedä sitten, missä määrin on edes mahdollista laatia laskelmia kattaen infran ja liikkumisen päästöt, koska muuttujien määrä kasvaa vääjäämättä isoksi.Mutta pienemmistä kokonaisuuksista, kuten polkupyörän valmistamisen, asfaltoinnin tai raideliikenteen päästöistä, on löydettävissä tietoa. Ehkä niiden pohjalta pystyisi jotain karkeita arvioita tekemään kokonaispäästöistä. Alla kerättynä joitain linkkejä aihepiirin päästötietoihin.hsy.fi. Loppuraportti. Raiderahti: Osallistava…
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Tämän kaupunki on olemassa, mutta se kirjoitetaan eri tavoin eli ukrainaksi Okhtyrka, venäjäksi Akhtyrka. Okhtyrka https://en.wikipedia.org/wiki/Okhtyrka
Leijona oli korttipeli, jonka korttien aiheena oli sotaan ja armeijaan liittyviä aiheita. Kuva pelikorteista ja pelin säännöistä löytyy Finna-palvelusta (linkki).
Kirja on luokiteltu yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmällä joko ihmissuhteiden psykologian luokkaan 14.8 tai elämänfilosofian luokkaan 17.3 eli se on tietokirja.
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena…
Laukaan kalliomaalauksista on uutisoitu 25.3.1975. Artikkelissa Laukaassa kivikautisia kalliopiirroksia kerrotaan, että laukaalaiset ovat "tienneet piirrosten olemassaolon lapsesta lähtien". Seuraavan päivän lehdessä, 26.3.1975, on myös artikkeli otsikolla Älä raaputa kalliomaalauksia. Kummassakaan ei siis kerrota löytäjästä, ainoastaan mainitaan tuo, että maalaukset ovat olleet paikallisten tiedossa. Myöhemmissä lehdissä on mainittu Pekka Kivikäs, joka ryhtyi tutkimaan maalauksia jo vuonna 1975 (HS 29.1.1995).1975 on löytynyt muitakin kalliomaalauksia, 10.4.1975 kerrotaan Heinävedeltä löytyneistä kalliomaalauksista ja kesällä Ristiinan Vierisaaresta löytyneistä, 31.7.1975. Näiden Ristiinan maalausten löytäjä mainitaan artikkelissa,…
