Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Valitettavasti meillä ei ole enää tietokoneeseen liitettäviä korppuasemia. Niiden käyttö on nykyään niin harvinaista.Löysin nettihaulla vielä muutaman kaupan, jotka tarjoavat floppy disc asemia esim. HalvatHinnat.com. Linkki sivustolle.Levykeaseman voi liittää USB:llä asiakaskoneeseen. Kuvatiedostojen aukeamista en voi luvata, sillä kirjaston asiakaskoneissa ei ehkä ole enää niihin sopivia ohjelmia.Digitaalisen tiedon säilyvyys on myös rajallista. Linkki Ilta Sanomien ja MTV:n sivustoille.
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Jos kyse on sinun tai läheisesi veriarvoista, suosittelen, että keskustelet asiasta lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen. Joitakin arvoja selitetään Terveyskirjastossa.
Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Aleksandr Puškinin runosta, joka venäjäksi alkaa rivillä Во глубине сибирских руд... on ainakin kaksi suomennosta.Ilpo Tiihosen suomennos sisältyy teokseen A. S. Puškin: Muistomerkki (1999) ja alkaa riveillä "Te sinne Siperian kaivoksiin / myös ylpeytenne veitte pystypäin - ".Olli Hyvärisen suomennos on luettavissa teoksesta Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : Valitut runot 1815 - 1836 (2018). Hyvärisen suomennoksessa runon alku kuuluu näin: "Ei Siperian kaivoksiin / voi kuolla ylpeys lujan mielen...".
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Yhdistysten asiakirjoja on voinut päätyä Kansallisarkiston kokoelmiin, ks. https://kansallisarkisto.fi/etusivu. Myös eri kaupunkien arkistot ovat mahdollisia paikkoja, joista yhdistysten asiakirjoja voi löytyä.Aikaväliltä on digitoitu runsaasti vasemmiston lehtiä. Löydät niitä menemällä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen verkkosivulle osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Valitse "Sanomalehdet" ja sieltä "Lehdet", näin pääset digitoitujen lehtien luetteloon. Löydät vasemmiston lehtiä kirjoittamalla "Nimi"-kenttään esimerkiksi "työ", "sosiali", "kommunist" tai "puna". Hakusanoja ei siis tarvitse kirjoittaa kokonaan, vaan verkkosivu tarjoaa lehtiä, joissa sana tai sen alku esiintyy.
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Hei,Plejadeille on Suomessa annettu monenlaisia nimiä. Ursan Tähdistöt-kirjassa (kirj. Hannu Karttunen, Olli Manner ja Tuukka Perhoniemi, Ursa, 2012) nimityksiä listataan ja niiden merkityksiä avataan. Tunnetuin lienee Seulaset, joka on Kustaa Vilkunan mukaan käännösvirhe saksan sanasta Siebengestirn = seitsemän tähteä", Sieb tarkoittaa myös seulaa). Paakkosen tasku on paikannettu Knut Tallqvistin Eläinrata : historiaa - tarua - kuvia -teoksessa (WSOY, 1943 ; löytyy kansalliskirjaston digitoiduilta aineistoista https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) Taipalsaaren tienoille ja Paukkusen tasku puolestaan Savitaipaleen ja Lemin seutuville.Muita nimityksiä on ainakin "Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen,…
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
Avainlippu on suomalaisen työn merkki. Avainlipputuotteen tai -palvelun täytyy olla kotimaisuusasteeltaan yli 50%. Monien tuotteiden prosenttiosuus on yli 80%Avainlippua haetaan avainlipputoimikunnalta ja sen käyttö maksaa vähintään 109€/vuosi. Maksu määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan. Linkki Avainlippu sivustolle.
