Kirjastojen aineistoluetteloissa käytetään teosten sisältöä kuvaamassa asiasanoja, joita voi käyttää hakusanoina. Jos haluat etsin todellisuuspohjaista fiktiota, voisit kokeilla vaikka näitä :
Jos etsit romaaneja, jotka perustuvat tositapahtumiin, suosittelen käyttämään asiasanaa TODELLISUUSPOHJAISET TEOKSET. Tällä ilmaistaan, että tapahtumat perustuvat todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin, mutta kirjailija on saattanut käyttää taiteellista vapautta ja muokata tarinaa.
Voit käyttää myös AVAINROMAANIT. Silloin etsit romaaneja, joiden keskeisillä henkilöillä ja heihin liittyvillä tapahtumilla on selvästi tunnistettavia vastineita todellisuudessa, mutta heistä on käytetty salanimiä.
Myös omaelämäkerralliset…
Tikkurilan kirjaston varastosta löytyy Tekniikan maailma -lehtiä kyseisiltä vuosilta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109760__Stekniikan%20maa…
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He…
Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja:
Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/
Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/
Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo
Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |…
Suomenkielisiä juustoja ja niiden valmistuksesta kertovia kirjoja löytyi Helmet-Finna ja Finna hauilla seuraavat linkit: Linkki Helmet-haun tuloksiin, Linkki Finna-haun tuloksiin.Haku tehtiin yhdistämällä hakusanoiksi juusto, meijerijuustot ja valmistus, sekä rajaamalla kieli suomen kieleksi.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,…
Hei,Törmäsin tietoon, että tämä voisi olla Tuck Everlasting (1981). Tästä on myös 2002 versio, mutta muistelemasi mukaan paremmin sopinee tuo aiempi. Ainakin tuossa vanhemmassa on tuo kilpikonnaloppu.
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-…
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Kysyin asiaa Finavialta sieltä kerrotaan näin: "Helsinki-Vantaan lentoaseman muovipuuparketti asennettiin vuonna 1969 valmistuneeseen uuteen terminaaliin. Parkettia on tämän jälkeen asennettu useina vuosina. Alkuperäistä vuonna 1969 asennettua on edelleen nähtävissä portin 27 kohdilla. Lisään tähän linkin, josta löytyy enemmän tietoa lentoaseman historiasta ja kuuluisasta parketista. Linkkiin pääset tästä: https://www.finavia.fi/fi/helsinki-vantaa-70-vuotta-historiapolku?navref=paragraphSinisiä kaakeleita taas pääsee edelleen ihastelemaan turvatarkastuksen jälkeisellä alueella, tarkalleen WHSmith-kioskin ja transfer-pisteen välissä."
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
