Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien…
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
Oletan, että olet etsimässä avoimesti julkaistua tutkimustietoa aiheesta. Kaupallisista hakupalveluista ja vertaisarvioituja lehtiä sisältävistä e-aineistoista tutkimustietoa on toki mahdollista löytää, mutta se on maksullista.
Näistä tietokannoista/hakukoneista voit etsiä kokonaan avoimesti julkaistua tutkimustietoa, joka on maksutonta:
BASE - search for open access publications in repositories around the world: https://www.base-search.net/
CORE - seamless access to millions of open access research papers: https://core.ac.uk/
DOAJ Directory of Open Access Journals: https://doaj.org/
Tein itse muutamia testihakuja BASEen ja DOAJ:iin. Hakuterminä käytin “visually impaired children”.…
Haettavana oleva kirjoitus taiteen totuudesta löytynee parhaiten kysymällä (sähköpostitse) kirjoittajalta itseltään, että onko kyseessä ehkä julkaisematon teksti.Tekstin taustalla on C.S. Peircen teoria, jonka eräs sovellus on Dialoginen vauvatanssi, ks. https://dialoginenvauvatanssi.wordpress.com/dialoginen-vauvatanssi/ &nb…;
Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Tässä muutama ehdotus samantyylisistä kirjailijoista ja kirjoista.
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen
Dolly Alderton: Kaikki mitä tiedän rakkaudesta
www.helmet.fi
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
Muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna islamilaisten juhlapäivien ajankohta siis vaihtelee noin 11 päivän verran vuosittain. Juhlien alkamispäivään ja kestoon vaikuttavat myös kuun vaiheiden havaittavuus eri alueilla sekä vallitsevat perinteet. Vuonna 2015 pyhän ramadan-kuukauden päättymistä juhlistava, yhdestä kolmeen päivään kestävä id al-fitr vietettiin 17. heinäkuuta alkaen. Mekkaan suoritettavan pyhiinvaelluksen ajankohta hajj, kestoltaan viisi tai kuusi päivää, oli 21.–26. syyskuuta. Hajjin yhteydessä juhlistetaan islamilaisen vuoden päättymistä eli id al-adhaa, jota vietettiin 24. syyskuuta alkaen neljän päivän ajan.
Lähteet:
https://…
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Hei
Keskustelimme kysymyksestäsi paikallisen sukututkijan kanssa ja tulimme seuraavaan lopputulokseen. On useita mahdollisuuksia miksi syntymäpäivät ovat eriävät eri lähteissä. Tämä on nimittäin melko yleistä. Jotta varma syy selviäisi olisi verrattava näitä kahta lähdettä keskenään käsialojen kannalta, sekä selvitettävä kuka asian on kirjannut ylös ja missä olosuhteissa. Asian selvittämiseksi täytyisi tehdä lisätutkimusta.
Melko varmaa on kuitenkin, että Venäjällä vielä tuolloin käytössä ollut Juliaaninen kalenteri ei ole pääsyyllinen asiaan. Se on kuitenkin voinut sotkea asiaa, jos syntymäpäivää on yritetty muuttaa Gregoriaaniseen kalenteri muotoon syntymäpäivän ylös kirjaamisvaiheessa. Virallisissa dokumenteissa oli…
