Kaanu on murteellinen tai runokielinen sana, jota on käytetty turkiksesta, viitasta tai muuten vain kaapuun rinnastuvana sanana.Loitsuissa tällainen - kaanun kaavun - merkitykseltään toisiaan lähellä oleva sanapari on tyypillinen tehokeino. Nykysuomeksi ilmaistuna kyse on siis kaavun tms. viitan tekemisestä.Lähteet:SKVR-tietokantaSuomen etymologinen sanakirja
Hyvä kysymys!Suomi-ranska-suomi-sanakirjan (WSOY, 2007, 8. päivitetty p.) mukaan bis tarkoittaa kadunnumeroissa samaa kuin suomen b, eli osoitteessa samalla katunumerolla on kaksi rakennusta, joten tällä tavalla ne erotetaan toisistaan.
Hei, mainittu runo on nimeltään "Sanan tullessa". Se on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä nro 51-52 (ilmestynyt 23.12.1939), sivulla 34. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston sivuilta:23.12.1939 Suomen Kuvalehti no 51-52 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto "Sanan tullessa" -runo on myös julkaistu runovalikoimassa Sotatalvi, joka on julkaistu vuonna 1940. Kirja löytyy Vaskin valikoimista:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.579665?sid=5242678285Voit tehdä kirjaan varauksen verkkokirjastossa tai kääntyä Vaski-kirjastojen virkailijoiden puoleen.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi olla Shirley Conranin kirja "Paratiisisaaren naiset" (WSOY 1988, suomentanut Anu Niroma). Ote kirjan lievetekstistä: "Uuden-Guinean lounaisrannikolla sijaitsevalle Pauin saarelle on juuri valmistunut loistohotelli niitä rikkaita varten, jotka ovat nähneet jo kaiken. Päällisin puolin Paui vaikuttaa paratiisilta, mutta hotellin aidatun puistoalueen takana alkaa villi, uhkaava viidakko. Sen sotaisimmat alkuasukasheimot harjoittavat yhä pääkallonmetsästystä ja kannibalismia.Hotellin ensimmäisiä vieraita on amerikkalainen seurue, viisi kansainvälisen kaivosyhtiön huippujohtajaa vaimoineen.Naisille järjestetään huviristeily rannikolla. Paluumatkalla huvijahti vioittuu ja naisten on palattava kävellen viidakon läpi…
Nykyisen aamupala-sanan syntyaikaa en saanut selville. Sitä Kannattaa kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta.Kielitoimiston sanakirjan mukaan aamupala on "(kevyt) aamiainen". Kotuksesta löytyy myös mielenkiintoinen Kielikellon artikkeli, jossa kerrotaan eri ruoka-aikojen nimityksistä. Aamupalasta esim. näin:" Tällainen saattoi olla riihipäivän aamu Savossa vielä vuosisata sitten: Levolle oli menty 6–7:n maissa illalla ja ylös noustiin jo puolenyön jälkeen. Aamukahvia ei juotu, vaan pöytään kannettiin kylmä aamupala, johon kuului esimerkiksi kokkelia, kalaa ja leipää. Aamupalan jälkeen käytiin puimaan. Varstat heiluivatkin ahkerasti, sillä oli häpeällistä, jos ahdosta ei saatu puiduksi aamiaiseen mennessä. Kun viimeiset lyhteet oli 7–…
Tein haun kirjaston aineistotietokannasta ja sen tulosten perusteella ehdottaisin Jukka Parkkisen nuortenromaania Sinun tähtesi, Allstar. Se ilmestyi vuonna 1994 WSOY:n kustantamana. Sille on olemassa jatko-osa Vanhan kulttuurin kurssi, mutta kirjasampo.fi -sivustolta löytyvän luonnehdinnan perusteella tuo ensimmäinen osa sopii kuvaukseen paremmin. Sinun tähtesi, Allstar Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucf6320d3-151d-474a-aba7-5cbb2c54a615 (viitattu 15.4.2026). Philip Pullmanilta alkoi ilmestyä vuonna 1996 Universumien tomu -trilogia, jonka ensimmäinen osa Kultainen kompassi voisi myös jollakin tavalla sopia kuvaukseen, mutta ei täysin. Kultainen kompassi Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo.…
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi kohtaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
FullMoon firma myy niitä yksinkertaisesti nimellä petauspussilakana. Linkki sivulleNäistä saatetaan myös käyttää nimitystä kirjekuorilakana, jota Ellos kylläkin käyttää muotoon ommellusta aluslakanasta. Linkki sivulle.Ehkä joku lukijoista muistaa vielä muita nimityksiä.
Hei
Valitettavasti vertailevaa laskelmaa on hankala, ellei mahdoton tehdä, koska musiikintekijöiden sopimukset Spotifyn kanssa ovat liikesalaisuuksia, eikä niiden summia kerrota. Eri esiintyjien korvaussopimukset eroavat myös toisistaan. Anssi Kelan blogi vuodelta 2014 avaa hieman korvausasiaa hänen kohdaltaan.
Kirjojen lainauskorvaus v. 2020 oli 26 senttiä per laina
https://www.teosto.fi/teostory/paljonko-spotifysta-tienaa-nain-kertyvat-musiikin-korvaukset-digikanavista/
https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
https://www.teosto.fi/teostory/mita-hittibiisilla-tienaa/
Kysyimme asiaa myös Teostolta ja he vastasivat näin:"Kysymykseesi on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, sillä kummassakin tapauksessa korvauksen…
Hakunilan kirjaston remontin aikana Hakunilaan varatut kirjat voi noutaa Tikkurilan kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Hakunilan_kirjasto_suljettuna_nelja_kuuk(234374)
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön…
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja…
Tässäpä muutamia Kirjasammosta "junamatka"-hakusanalla löytyviä teoksia (lisää löytyy, kun klikkaat edelläolevaa linkkiä):
Tauno Lukkarinen: Junamatka (1978)
Paul Theroux: Suuri junamatka (1977)
Michel Butor: Tänä yönä nukut levottomasti (1967)
Aimo Moilanen: Matka kesän kynnyksellä (1966)
Sisko Latvus: Evakkojunalla länteen (1984)
Jaan Kross: Professori Martensin lähtö (1986)
Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)
Ilkka Huovio: Keisarin kesäjuna 1876 (2015)
Jorge Semprún: Suuri matka (1964)
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929)
Petja Lähde: Ilon kaava (2018)
Marissa Mehr: Rusalka (2021)
Natalja Klutšarjova: Kolmannessa luokassa (2010)
Hei!
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyy digitoituja vankiluetteloita kyseiseltä ajanjaksolta. Arkistosta löytyvän kokoelman nimi on Kruununvankilain vankiluettelot. Hakupalvelu löytyy osoitteesta Etusivu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi) Käytä haussa termiä vankiluettelot, jonka lisäksi kannattaa perään laittaa vielä vuosiluku, esim. 1850. Muuten hakutulos paisuu liian suureksi. Luettelot jakautuvat vankiloittain, mikä helpottaa hieman aineiston tarkastelua.
