Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
Ajantasaisen tilanteen näkee Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi sivulta. Kirjoita hakukenttään verenpainemittari.Kun tein haun äsken, niin kirjastoissa paikalla olevat verenpainemittarit olivat Vantaalla Hakunilan kirjastossa sekä Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa.
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Kielitoimiston sanakirja tuntee ilmaisun "kiitos paljon", mutta suosittelee käyttämään mieluummin ilmaisua "paljon kiitoksia", ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kiitos?searchMode=all Arkisessa kielenkäytössä "kiitos paljon" on kyllä todella yleinen ilmaisu, vaikka se ei virallisesti olekaan hyvää suomea.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952.
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai…
Voisikohan etsimäsi kirja olla englantilaisen Arthur Ransomen Pääskyt ja Amatsonit - romaani reippaista pojista ja tytöistä, Kirja on julkaistu englanniksi 1930, suomeksi 1953 ja 1979 siitä on tullut uusintapainos. Kirjan tapahtumat sattuvat usein koulujen loma-aikana ja siinä liikutaan paljon järvellä. Loma-aikana Walkerin Lontoossa asuvat lapset ja Blackettin tyttäret ystävystyvät. He kutsuvat itseään Pääskyiksi ja Amatsoneiksi ja kokevat monia seikkailuja yhdessä
Ransome kirjoitti henkilöistä useita kirjoja, joista edellä mainittu Pääskyt ja Amatsonit suomennettiin 1953, Pääskylaakso-niminen 1955.
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Vaasan kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että kirjan pitäisi olla kirjastossamme viikon, parin sisällä. Jos kirjaan on varaus, se käsitellään meillä pikana ja varaaja saa viestin, kun kirja on noudettavissa.
Ensimmäinen kuvailemasi novelli lienee Roald Dahlin Tie taivaaseen, vaikka se ei menekään täysin kuvailemallasi tavalla. Siinä vaimo on lähdössä matkalle, ja hänen miehensä lähtee saattamaan häntä lentokentälle taksilla. Mies lähtee hakemaan lähdön hetkellä vielä jotakin talosta, mutta miehen vain viipyessä vaimo pelkää myöhästyvänsä lennolta ja pyytää taksikuskia lähtemään. Pariskunnan talossa oleva hissi liittyy tarinaan vahvasti. Novelli löytyy suomeksi kokoelmista Nahka ja muita novelleja sekä Rakkaani, kyyhkyläiseni. Silmäilin kyseiset kokoelmat läpi, mutta en löytänyt toiseen kuvailemaasi kertomukseen sopivaa novellia niistä. Kuvaukseen sopivaa novellia ei tullut vastaan muissakaan hakuyrityksissäni. …
Ei liene olemassa tutkimuksia, joissa kokonaisvaltaisesti otettaisiin huomioon päästöt polkupyörien tai muiden kulkuneuvojen valmistuksesta teiden tai raiteiden tai muun infran rakentamiseen. Tai ainakaan minä en tällaista kaiken kattavaa tilastoa löytänyt. Tiedä sitten, missä määrin on edes mahdollista laatia laskelmia kattaen infran ja liikkumisen päästöt, koska muuttujien määrä kasvaa vääjäämättä isoksi.Mutta pienemmistä kokonaisuuksista, kuten polkupyörän valmistamisen, asfaltoinnin tai raideliikenteen päästöistä, on löydettävissä tietoa. Ehkä niiden pohjalta pystyisi jotain karkeita arvioita tekemään kokonaispäästöistä. Alla kerättynä joitain linkkejä aihepiirin päästötietoihin.hsy.fi. Loppuraportti. Raiderahti: Osallistava…
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
