Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Sotavuosien jälkeen kirkon sosiaalista työtä tehostettiin. Seurakunnissa perustettiin esim. kylä- ja korttelitoimikuntia sekä diakoniapiirejä. Seurakunnissa oli toiminnassa 1950-luvun alussa n. 5000 diakoniapiiriä.
Lähde: Suomen kirkon historia 4, 1995
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti piirrossarja? Tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalainen "Tarinoita hyveiden kirjasta" (alkup. Adventures from the Book of Virtues), jota esitettiin Suomessakin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sarja kertoo kahdesta ihmislapsesta sekä heidän eläinystävistään.
Hei,
tässäpä sinulle pientä kirjalistaa mainitsemistasi aiheista:
Onni-pojan kierrätyskirja / Sanna Pelliccioni
Elsa ja Lauri kierrättävät / Kerttu Rahikka
Kuka vei roskat? / Tiina Sarja
Kysy ja kurkista! : hyvä vai paha muovi? / Katie Daynes
10 askelta maapallomme auttamiseksi / Melanie Walsh
Kalojen mitalla / Carlos Da Cruz
Nuuskamuikkusen kalakirja / Miina Mäki
Tiedeseikkailu : vesi / Jenni Vartiainen
Lisäksi omasta verkkokirjastosta voi etsiä mainitsemillasi aiheilla ja valita osastoksi lapset ja nuoret. Saat näkyviisi kaikki kirjaston valikoimissa olevat kirjat haluamistasi aiheista.
Hei, kyseessä voisi olla Tuulikki Ojasen Annen ensimmäinen leiri.
Anne lähtee kirjassa ratsastusleirille, jossa tapaa tytön nimeltä Takku. Takku antaa Annelle lempinimeksi Tikku. Pääset varaamaan kirjan Vaara-kirjastojen verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.31083
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm.…
Hei!
Ikävä kyllä meiltä ei löydy asiantuntemusta koskien signeerauksen tunnistamista. Kannattanee ottaa yhteyttä esim. taidehuutokauppoihin tai antiikkiliikkeisiin. Myös Suomen kuvataiteilijamatrikkelista (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoista) saattaa olla hyötyä, vaikkakin siihen sisältyvät ainoastaan taiteilijaseuran jäsenet eikä sieltä löydy signeerauksia.
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa.
Olemme saaneet paljon palautetta Chrome-selaimen käyttäjiltä. On totta, että omien tietojen näkymä on kovin sekava. Ongelmaa on tutkittu, mutta toistaiseksi sitä ei ole ratkaistu- Tässä sovelluspäällikkömme vastaus asiaan liittyen:
Helmetin lainojen ja varausten näkymä voi olla epäselvä Chrome-selaimen uusimpien versioiden käyttäjillä. Ongelma on tullut esiin, kun asiakkaiden ja kirjaston henkilökunnan käyttämät Chrome-selaimet ovat päivittyneet uuteen versioon. Ulkoasuun liittyvää ongelmaa selvitetään. Toistaiseksi suosittelemme käyttämään muita selaimia kuin Chromea.
Hei,
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkirjasto e-ainestovastaavilta. He eivät osannet suositella muuta kuin selaimen vaihtamista tai Naxos Music Library -appin käyttöönottoa.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/faqs#14
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Ruokavirasto kertoo ehdoista, joilla elintarvikkeita saa myydä verkossa, siellä on myös lueteltu tiedot, joita elintarvikkeista on annettava etämyynnissä.
Ruokaa myyvien tarjoilupaikkojen on annettava elintarvikkeista seuraavat tiedot:
elintarvikkeen nimi (kirjallisesti)
allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineet ja tuotteet (kirjallisesti tai jos suullisesti tietyin ehdoin),
aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä siipikarjan lihan alkuperämaa (kirjallisesti).
Raumasta on karttoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kirjastosta löytyy seuraavanlaisia Rauman karttoja:
Opaskartta : Kartasta löytyvät kadut ja kaupunginosat ja esimerkiksi koulut, hotelleja, nähtävyyksiä ym. Kartassa on koko kaupunkialue sekä myös ympäristö Vermuntilaan ja Lappiin asti. Kartan mukana on myös katuhakemisto.
Peruskartta : kartassa näkyvät mm. talot, tiet, pellot ja vesistöt. Katujen nimiä ei kartassa ole.
Maastokartta : kartassa näkyy maasto yksityiskohtaisesti, mm. maastonmuodot, korkeuskäyrät ja metsätyypit. Maastokartta on tarkoitettu helpottamaan luonnossa liikkumista.
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
