Verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän tietoa Lapinlahden lähteen postikorteista. Jos sellaisia on, niitä voisi olla myynnissä Lähteen puodin valikoimissa. Puodin puhelinnumero löytyy verkkosivulta https://lapinlahdenlahde.fi/puoti-ja-patina/
https://www.facebook.com/lahteenpuoti/
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.
Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Valitettavasti kirjaston poistettavista kirjoista ei oteta vastaan toiveita, eikä Turun pääkirjaston kerran vuodessa järjestettävään poistokirjamyyntiin voi tehdä varauksia. Vähän vanhempien, kirjakaupoista löytymättömien kirjojen metsästämisessä esimerkiksi seuraavat internetin kauppapaikat voivat olla suureksi avuksi:
https://www.antikvaari.fi/
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Vinkattakoon tässä, että joku näyttäisi tällä hetkellä myyvän kyseistä Markku Turusen kirjaa kolmella eurolla huuto.netissä.
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Sinun kannattaa verkon kautta etsiä Kirkkonummella ja sen lähiympäristössä toimivia saaneraus- ja rakennusliikkeitä ja kysyä heiltä tarjouspyyntöjä. Ne osaavat vastata kaikkiin käytännön asioihin.
Tätä kannattaa kysyä taiteen asiantuntijoilta. Esimerkiksi Bukowskin asiantuntijat arvioivat taide-esineitä ilmaiseksi.
Tältä pääset tarkempiin tietoihin: https://www.bukowskis.com/specialists
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi…
Suomen tilintarkastajien mukaan yhdistysten toiminta- tai vuosikertomuksien kertomuksissa tulisi pyrkiä noudattamaan erityistä selkeyttä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuoden tai toimikauden kohdalle merkitään tehtävässä toimineet henkilöt. Jos tehtävää on hoitanut yksi henkilö koko vuoden, vain hänen nimensä kirjataan. Jos tehtävässä on tapahtunut keskeytyksiä tai muutoksia, kuten ero tehtävästä, merkitään sekä tehtävän aloittanut henkilö, että hänen seuraajansa. Käytäntö auttaa välttämään epäselvyyksiä ja antaa hyvän kuvan yhdistyksen hallinnosta.Yhdistyslain 6 luvun 37 a § korostaa, että toimintakertomukset tulee laatia kirjanpitolain mukaisesti, jos ne liitetään tilinpäätökseen. Tämä koskee erityisesti niitä yhdistyksiä,…
Hei,Helsingin kaupungin kertomuksessa kunnallishallinnosta vuonna 1972 mainitaan, että lastenhuoltojaosto sijoitti kertomusvuonna runsaan 2/3:n yksityisperheisiin sekä vajaan 1/3:n laitoksiin, joista noin puolet kaupungin omiin laitoksiin. Lapsia ja nuoria sijoittettiin kertomusvuonna yhteensä 59 laitokseen, joista 20 oli kaupungin omia, viisi toisten kuntien omistamia ja loput eri yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden omistamia laitoksia. Valitettavasti kertomuksessa listataan kuitenkin vain lastensuojelulautakunnan alaiset laitokset ja näissä vain Sofianlehdon vastaanottokodin kohdalla mainitaan vauvaikäiset. Pelastusarmeijan sivut eivät myöskään antaneet vastausta tähän ja viittaukset heidän lastenkodeista vievät Pukinmäkeen. Jos et…
Sun Tzu (myös Sunzi) oli kenraali.LähteetBritannica: https://www.britannica.com/topic/Peoples-Liberation-Army-Chinese-armyWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Sun_Tzu (engl.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sunzi (suom.)
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
