Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Hei,Tämä on Clint Eastwoodin Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (filmatisointi 1997). Perustuu John Berendtin samannimiseen dokumenttiromaaniin (suomennettu: WSOY, 1997).
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci…
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan."
Kyseessä voisi olla Idar Kristiansenin romaani Polut johtavat merelle (WSOY, 1984). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7951
Hei,Venäjänkielisen kirjaston kotisivuilla ilmoitetaan neljän työntekijän (kirjastopedagogin) ja aluepäällikön tiedot.Lisätietoa:Venäjänkielinen kirjasto:Kirjastot ja aukioloajat | helmet.fi (finna.fi)
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa. Kirjasammossa ja Finna.fi:ssä voi tehdä hakuja hakusanoillakarhunpentu (Kirjasampo)karhunpennut (Kirjasampo)karhunpennut kuvakirjat Punahilkka (Finna.fi)olisiko niiden joukossa etsimäsi? Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22
Tuo asia menee todella kauas historiaan. Nousiaisten nykyistä kirkkoa huomattavasti kaukaisempaan aikaan. En tiedä, kuinka paljon olet jo asiaa selvittänyt. Kannattaa ehkä aloittaa Maskun ja Nousiaisten historiasta. Molempien kuntien historiat voit lainata Maskun kirjastosta. Oja, Aulis : Maskun historia. Uudistettu laitos, 1992Oja, Aulis : Nousiaisten historia 1, 1977Markus Hiekkasen kirja Keskiajan kivikirkot (SKS, 2007) kertoo myös Nousiaisten kirkosta. Ehkä siellä on maininta myös nykyisen kirkon edeltäjistä ja sen papeista. Keskiaikaisia asiakirjoja on kovin vähän. Arkistojen portin aineistosivulta voit saada käsityksen siitä, millaisia asiakirjoja on olemassa. Keskiajan asiakirjatApua voit ehkä kysyä esimerkiksi…
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Voisikohan tämä teos olla etsimäsi kirja: Roiko-Jokela, Heikki: Ihminen ja metsä : kohtaamisia arjen historiassa 1 & 2 (Metsäkustannus, 2012)Teostiedoissa ainakin mainitaan, että teos on syntynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helle-kirjastojen sivuilta: Haun aloitussivu | Helle-kirjastot
