Oma maa -runo löytyy seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuuden antologia 2. Ihanteiden aikakausi (Otava, 1963), Oma maa -runo löytyy sivulta 47
Kirja on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä se on lainattavissa Kotkan pääkirjastosta. Voitte myös varata kirjan verkkokirjastossa ja noutaa sen lähikirjastostanne https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1052242?sid=4255589247
Tarkiainen, Viljo: Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta (WSOY, 1922), Oma maa -runo löytyy sivulta 130
Myös tämä teos on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja lainattavissa tai varattavissa Kotkan pääkirjastosta.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1102496?sid=4255622592
…
Kyseessä on varmaankin Jane Johnsonin Neidonryöstö (WS Bookwell, 2009).Kustantajan esittelyteksti kuuluu näin: "Julialla on ollut vuosia kestänyt suhde naimisissa olevan Michaelin kanssa. Nyt on tullut eron aika, ja Michael antaa Julialle jäähyväislahjan, joka muuttaa hänen elämänsä. Se on kirjontaopas 1600-luvulta, ja sen on omistanut aikoinaan nuori neito nimeltä Catherine Ann Tregenna eli Cat. Cat kirjoitti kirjan marginaaleihin merkintöjä elämästään, ja Julialle paljastuu pikkuhiljaa huikea tarina Catista, jonka marokkolaiset merirosvot kaappasivat kokonaisen eteläenglantilaisen seurakunnan mukana. Julia kiinnostuu Catin tarinasta niin paljon, että matkustaa Rabatiin lomamatkalle, ja hänelle käy kuten Catille 400 vuotta aiemmin: hän…
Yleisissä kirjastoissa ei kauheasti ole tämän alan kirjallisuutta, mutt ehkä sinua kiinnostaisi muutamat Mark Vanhoenackerin kirjat. Hän lentää 747-koneita ja on vapaa kirjoittaja. Hän on kirjoittanut teokset Ilmojen halki: pilotin matkassa (2018) ja Opi laskeutamaan lentokoneella (2018)Vaski
Hei!Tarkoitat varmastikin Kalevala-salia. Salia ei enää ole sellaisena, kuin sen muistat. Salin auditorio-rakenne purettiin vuonna 2018 ja sali jaettiin kahtia. Tilat olivat muutoksen jälkeen aluksi koulun väistötiloina ja tällä hetkellä tiloissa on opiskelutila Sampo ja varattava kokoustila Maria. Pääkirjaston tiloista löydät lisätietoa täältä: Pääkirjaston tilat | Kajaani
Hei!Valitettavasti lauluun ei löytynyt julkaistuja nuotteja. Osoitteessa Jamppa Tuominen - Vain yksi päivä (sanat) Chords - Chordify on kuitenkin soinnut lauluun eri instrumenteille. Toivottavasti niistä on edes hiukan hyötyä. Sivustolta kannattaa muutenkin hakea lauluja, joihin ei löydy muualta painettuja nuotteja.
Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
Persiankielinen käännös "Jouluyö, juhlayö" lauluun löytyy "Silent Night Web" -sivustolta:Linkki sivustolle: http://silentnight.web.za/index.htmLinkki persiankieliseen käännökseen: http://silentnight.web.za/translate/persian.htm
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena…
Kirjeenvaihto on keskeisessä roolissa ainakin näissä nuortenromaaneissa:Kari Levola: Blankko, mä kirjoitan sulle. Kiti Kokkonen: Purukumi karusellissaDaniel Handler: Ja sen takia me erosimmePäivi Lukkarila: Koitetaan kestää, NannaStephen, Chbosky: Elämäni seinäruusunaAnu Jaantila: Dear SannaTapani Bagge: Juhannusblues , Helmi kuukausi, Marrasblues ja Julma kuukausiVanhemmasta tuotannosta voisi mainita Jean Websterin teoksen Setä Pitkäsääri.
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Kysyjä ei tarkentanut mitä hän tästä aiheesta haluaa tietää mutta kesäkuussa 2025 on avattu Kirjaston Kopiraittila -niminen verkkosivu, joka on luotu kirjastotyön tueksi. Sinne on koottu tietoa tekijänoikeuksista ja vastauksia tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Kirjaston Kopiraittila on Kopioston tuottama kattava ja käytännönläheinen materiaali kirjastoille. Kirjaston Kopiraittilan sisältö on kehitetty yhteistyössä kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa.Sivustolta voi käydä lukemassa tietoa kirjastoista ja tekijänoikeuksista.https://kirjastonkopiraittila.fi/
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Jevgeni Jevtušenkon runo Rakeita Harkovissa sisältyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmaan Runoni (suomentaneet: Pentti Saaritsa ; Erkki Peuranen ; Markku Lahtela, 1984). Runo alkaa riveillä "Rakeita / sataa Harkovissa, / rakeita suuria kuin rypäleet".Runoni-kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1319415?sid=5126792865
