Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Helmet-kirjastoissa ei ole matkaoppaita, jotka olisi suunnattu erityisesti urheiluturisteille. Esimerkiksi sukeltajille tai pyöräilijöille suunnattuja matkaoppaita löytyy, mutta urheilua seuraaville on hyvin vähän matkaopassisältöä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että liigojen, kuten NHL:n, aikataulut, pelien sijainnit ja lippujen hinnat vaihtelevat kausittain.
Joissakin Lonely Planetin, Eyewitnessin ja muiden sarjojen matkaoppaissa on erilliset pienet urheiluosiot. Näissä sisällöt liittyvät pitkälti stadioneiden ja areenojen sijainteihin ja historiaan. Usein mukana on verkko-osoitteita liigojen tai seurojen sivuille.
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Kyseessä on ensimmäinen säe Elisabet Laurilan runosta Sade kokoelmasta Aurinko laskee vuorille (1949, s. 11).
Voit lukea runon myös Elisabet Laurilan Kootuista runoista (1978).
En valitettavasti löytänyt sanoja kirjastojen kokoelmista tai verkosta. Ainoa tapa saada ne lienee kuunnella kappaletta, esimerkiksi Youtubesta tai levyltä ja tulkita ne niin.
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa.…
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen…
Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Donna Leonin teosta Give Unto Others (2022) ei ole vielä käännetty ruotsiksi. Teos on Guido Brunetti -sarjan 31. osa. Louise Bäckelin Förlag julkaisee seuravan ruotsinkielisen Brunetti -sarjan käännöksen keväällä 2025. Kyseessä on sarjan 24. osa nimeltä Kärlek som dödar (Falling in love, 2015). Bokförlaget Forum on julkaisut sarjan aikaisemmat 23 osaa ruotsiksi.
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""…
