Nahkapakkanen mainitaan Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1886): nahkapakkanen (subst., yhdyssana) gråkallt (salapakkanen). Tuoreempi maininta löytyy Kalevi Koukkusen Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirjasta (2023), jossa on käytetty lähteenä tuota Lönnrotin sanakirjaa. Tässä nahkapakkanen on määritelty termillä kylmänkostea pakkanen.
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Suomessa kuolleiden lukumäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi vuosittain. Vuonna 2000 kuoli 49 300 henkeä ja vuonna 2020 jo lähes 55 500 henkeä.
Kun halutaan selvittää kuolleisuuden muutoksia, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta, yleensä kuolleisuusluvut ikävakioidaan. Ikärakenne vakioidaan niin, että rakenne pidetään samana koko tarkastelujakson ajan eri väestöryhmissä. Suomen ikävakioiduista kuolleisuusluvuista näkyy, että miesten ja naisten kuolleisuus on pienentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan huolimatta siitä, että kuolleiden määrät ovat vuosittain kasvaneet (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019, kuvio 1). Ikärakenteella on ollut selvästi suurempi vaikutus 2000-luvulla kuolleiden määrän kasvuun…
Valitettavasti yli 100-vuotiaiden asuinoloista ei löydy erillistä tilastotietoa, vaan ikääntyneiden yksinasumista käsittelevät tilastot kattavat laajemman ikäryhmän. Yksinasuvat ry on koonnut sivustolleen yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä: https://www.yksinasuvat.fi/tutkittua-tietoa/
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot 2019 -tilasto löytyy täältä: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_fi.pdf
Valitettavasti Tuusulassa ei ole kysyntää kreikankielisille kirjoille.
Kehotan sinua ottamaan yhteyttä Monikieliseen kirjastoon Helsingissä. monikielinen.kirjasto@hel.fi Suomen kirjastoille toimitetaan sieltä aineistoa kielitarpeiden mukaan.
En löytänyt esittämiäsi sanoja Kielitoimiston sanakirjasta tai käyttämästäni murrehakemìstosta.
Ensimmäisenä mieleen tulee samankaltaisuus yleiskielen sanan 'hapuilla' kanssa.
Asia kannattaa selvittää ottamalla yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen.
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
.
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Numeroita ei ole vaihdettu, mutta voi olla, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
Helmet - UKK
Hei,
tässä muutamia elämänkerrallisia kirjoja, jossa kerrotaan vanhempien mielenterveyshäiriöistä:
Joonatan Tola: Punainen planeetta
Joonatan Tola: Hullut, ihanat linnut
Pauliina Aminoff: Äiti meidän: tosielämän selviytymistarina
Kari Syvärinen: Äitihaava - tyttären raskas perintö
Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään
Kokoan listaan asiaa koskevia artikkeleita ja opinnäytteitä. Teosten lähdeluettelot kannattaa käydä läpi. Niistä voi löytyä lisävinkkejä.Suomenkielisiä artikkeleita :Hovi, Marjot ; Salomäki, Tapio : Tuovinen-Kallio, Tarja : Osallisia ei kiusata. Teoksessa: Rakentamassa ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011 (luettavana verkossa)Lievonen, Heta : Katveessa : haastateltavina päiväkotikiusaamista tutkinut väitöskirjatutkija Laura Kirves ja korkeakoulukiusaamista tutkinut puheviestinnän professori Maili Pörhölä Jyväskylän yliopistosta. Opettaja nor 12, 2012.Pörhölä, Mailia : Kiusaaminen opiskelijayhteisössä. Teoksessa: Opiskeluterveys. Duoccim, 2011.Pörhölä, Maili : Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä.…
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Joulukertomus (Heikki Asunta: Ristikkoikkuna, 1931)
Andersson seisoo ruotelissa
keskellä ulappaa.
Ruumis on raskaasti uuvuksissa,
nukkua vain ei saa.
Islannin reittejä kyntää priki
silliä lastinaan.
Jäävuoripartiot uivat liki.
Ehkäpä upotaan.
Kapteeni makaa kajuutassa
roikkuvin jäsenin.
Äijä on tunnelihumalassa,
sehän on selväkin!
Jäämeren valkea aavesaatto
hyökkäysvalmis on.
- Saakeli, nythän on jouluaatto,
älyää Andersson.
Hällä on huusholli Trondhjemissa,
talo ja tavarat,
keittiön uunilla harmaa kissa,
muija ja mukulat.
Siellä on joulu ja juhlamieltä,
kuusikin on, kenties.
Tuttuja ääniä kuulee sieltä
uupunut ruorimies.
Mukulat tanssivat saksanpolkkaa,
kynttilä lepattaa,
farbruuri vanhaa kirjaa tolkkaa,
sekin on mukavaa.
Hiipii luihuna…
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
SM-liigan parhaat pisteet kaudella 1975-1976 on Martti Jarkolla ja kaudella 1979-1980 Matti Hagmanilla. Lähteet:Jääkiekkokirja 1976-77Jääkiekkokirja 1980-81Digitoidut kirjat ja lehdet - Tahto
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
