Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Hei
Näyttäisi siltä, että Satakirjastossa teosta ei löydy Saksan kielisenä. Sitä löytyy kuitenkin monista muista Suomen yleisistä kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Kirjastosi voi tilata sen sinulle kaukolainana.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Internetissä esim. Helsingin yliopiston kirjaston aineistorekisteristä ilmenee kustannuspaikka: Columbus. Itse kirjasta tulee hiukan tarkempi tieto: Published by Merrill Publishing Company A Bell & Howell Information Company Columbus, Ohio 43216. Kustannuspaikka on siis (Yhdysvaltain Ohion osavaltion) Columbus.
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Lahden kirjastossa on myös lehtiartikkeleita Blytonista. Niitä saa lainaksi muutaman päivän laina-ajalla. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton .
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Food Quality and Preference -lehden artikkeleita, joita tarvitsemasi "Consumer research jne." on, voit kysellä Viikin tiedekirjastosta, katso osoitetiedot sivulta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Voi tilata artikkelin myös kirjaston kaukopalvelun kautta. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnan mukaan.
Voit saada kirjan kaukolainaksi Porvoon kaupunginkirjaston
kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukolainapyynnön neuvonta/tietopalvelussa asioidessasi kirjastossa tai voit täyttää sähköisen lomakkeen Internetissä. Ks. seuraava osoite: http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Oletkin jo etsinyt haluamaasi kirjaa kirjastojen tietokannoista. Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta kirjaa ei löydy.
Kirja kuuluu muun muassa Örebron yliopiston kirjaston kokoelmiin Ruotsissa. ( aineistotietokanta Libris: http://www.libris.kb.se/ ) Voit pyytää sitä kaukolainaksi, espoolaisena voit kysyä lisätietoja esimerkiksi Pääkirjastosta Leppävaarasta.
Pahoittelemme, että olitte saaneet uutiskirjeen tilaamisesta englanninkielisen vastausviestin. Toki pyrimme viestimään kirjastossa suomeksi, verkkosivujen uutiskirjeohjelma on englanninkielinen ja sieltä on asetuksissa jäänyt rekisteröitymisviestin tervehdys vaihtamatta oletuskielisestä. Korjaamme asian.
Ana Martin-Larranagan Kuka kurkistelee -sarja ilmestyi vuonna 2007. Sarjaan kuulunutta Meressä-kirjaa on vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mm. Kuopion Varastokirjastossa.
Voit tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Mikäli haluaisit hankkia kirjan itsellesi, sitä kannattaa etsiä nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivuille voi jättää myös ilmoituksen etsitystä kirjasta.
https://www.finna.fi/Record/fennica.867854
Kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/ .
Visuaalinen kartta kirjastojen tilastoista näyttää esimerkiksi lainausluvut suhteutettuna asukaslukuun: https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokonaislainau…
Aluehallintoviraston sivuilla lisätietoa kirjastoista vuodelta 2018. https://www.avi.fi/web/avi/kirjastotilastot . Kirjastoissa järjestetään runsaasti tapahtumia, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Myös e-aineiston käyttö kasvaa, tosin sen osuus koko aineistosta on edelleen pieni.
Puolustusmenojen jakautuminen on esitetty esim. Valtion talousarvioesityksessä 2020. Esitys ei mene valitettavasti tälle tarkkuudelle. Kauppalehdessä uutisoitiin 6.12.2018 valtakunnallisten paraatien maksaneen maavoimien järjestäminä keskimäärin 100 000 euroa. Lukuun ei lasketa lentonäytösten kustannuksia, koska ne lasketaan koulutukseen liittyvään lentotoimintaan. Valtakunnallisia paraateja järjestetään lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa, 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä 6.12. Puolustusministeriön hallinonalan menot 2020 talousarvioesityksessä ovat yhteensä 3158 miljoonaa euroa. Vierailujen kustannuksia on hankalampi määritellä. Esimerkiksi kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53,1 milj. euroa v. 2020…
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
Jäniksen kokemaan ihmisen pelkoon vaikuttaa sen luontainen käyttäytyminen ja geenit – ihminen on jänikselle peto, jota pelätään ja jolta suojaudutaan. Luonnossa elävien eläinten käytöstä ohjailevat ne perustarpeet, jotka palvelevat niiden selviytymistä (ruuansaanti, poikasten suojeleminen, lepopaikan löytäminen). Lisäksi käytökseen vaikuttavat opitut asiat, tunteet, sekä yksilöllinen käyttäytyminen.
Myös linnut pelkäävät petoja ja suojautuvat niiltä. En löytänyt lähdettä siihen, että linnut olisivat erityisesti oppineet olemaan pelkäämättä ihmisiä, enemmänkin että perustarpeiden täyttäminen menee pelon edelle tai että ne ovat oppineet erilaisia keinoja löytää ruokaa. Arkielämässä tästä on paljon esimerkkejä mm.…
