Pikku Traktori -sarjan ensimmäinen osa Iso pamaus (engl. The Big Bang) lähetettiin Pikku kakkosessa ensimmäistä kertaa 26.8.2004.Sarjan jaksoja on viimeksi uusintalähetetty Pikku kakkosessa vuonna 2014. Sarjasta tuotettiin Pikku kakkosta varten suomeksi vain sen ensimmäinen tuotantokausi (26 jaksoa), mutta jälkimmäisten tuotantokausien jaksoja on saatavilla suomeksi dubattuna erikseen julkaistuilla DVD-kokoelmalevyillä.
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
Suomi.fi -sivustolta löytyy Aloittavan yrittäjän muistilista https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/aloittavan-yrittajan-muistilistaUusyrityskeskus Enter Satakunta antaa myös opastusta uusille yrittäjille https://www.prizz.fi/yrityspalvelut/yrityksen-perustaminen.html
Kyseessä voisi olla Idar Kristiansenin romaani Polut johtavat merelle (WSOY, 1984). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7951
Hei!Löysin tällaisen vastauksen samantyyppiseen kysymykseen netistä. Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, ja julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan, vaikka esittäisit elokuvasta vain lyhyitä, muutaman minuutin näytteitä, ellei käyttö ole tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Tällaisia ovat mm. opetuksen havainnollistaminen ja sitaattioikeus. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (Elokuvalisenssi.fi)Tässä linkki tuolle sivustolle, josta löytänee parhaiten tiedot. https://tekijanoikeus.fi/
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Kävimme läpi Goethen suomennetut kirjat: Runotarten lemmikki /Der Musensohn , suomennos Teivas Oksala, 2004Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot, suomennos Helmut Diekmann ja Arja Hakulinen, 2013Näissä kahdessa kokoelmassa oli sekä saksankielinen alkuruno ja käännös. Kävimme läpi myös Otto Mannisen ja V. A. Koskenniemen suomennokset.Niistä lähimmäksi ajatusta tuli Otto Mannisen käännös Kyynelten lohtu, jonkakahdessa säkeessä keskeltä runoa on:"Ei auta ponnistus, sit´ envoi konsanaan saavuttaa;Kuin tähti niin se kaukaist´on,niin ylhää ihanaa.Ei tavoitella tähtiä,niit´ihaellaan vain, kun yllämme ne loistavatöin ilon-autuain."Goethe : Runoja, suomentanut O. Manninen, 1928 …
Aihetta on käsitelty seuraavassa Kansallisarkiston digitoimassa Sotakorkeakoulun diplomityössä:Ylönen, Heikki. (1979) Lapin miinanraivaus toisen maailmansodan jälkeen. Diplomityö, Sotakorkeakoulu.Sivulla 22 kerrotaan, että Pohjois-Suomi jaettiin 1945 viiteen miinanraivausalueeseen, joista Mr.A I kattoi Rovaniemen seudun, Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan, Ranuan, Simon, Tervolan sekä Kemin kaupungin ja maalaiskunnan.
Puhelinvartio - tai oikeastaan puhelinvahti - oli henkilö, joka toimi ikään kuin puhelinvastaajana ennen kuin ko. laitteet olivat käytössä. Häneltä pystyi tilaamaan palvelun, jossa hän vastasi tiettyyn numeroon tulleisiin puheluihin ja kirjoitti ylös viestejä.Ks. tarkemmin Ilta-Sanomat 21.12.1032 ja Teknillisiä tiedoituksia 1.12.1933.
Kollega ehdotti Sven Nordqvistin kirjaa Hurjan hassu siskoni, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513142865 Se vaikuttaa ainakin hyvin samanlaiselta.Toinen ehdotus Buchanan, Heather S., Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon. Kirjassa Jori ja Matilda menevät naimisiin ja lähtevät kuumailmapallolla etsimään uutta kotia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Ainakin kahdessa romaanissa: Satu Koskimiehen: Te näitte mun soittoni riemun : Ulla Katajavuoren elämä : elämäkertaromaani ja Martti M. Niemen: Väinämöinen, varaväkevä.Finna-haku Aihesanoilla kannel, soittaminen ja romaanit not runot. Linkki hakutulokseen
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja…
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
