Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo…
Hei,Kyseessä on Maria Portaankorvan (säv.&san.) kappale "Koulu keltainen". Löytyy nuotti & cd julkaisu Nelisointu : 14 uutta lastenlaulua (julk. Teuvo Pakkalan Musiikkiluokat, 2014.) Sanat löytyvät myös Teuvo Pekkalan koulun nettisivuilta: https://www.ouka.fi/teuvo-pakkalan-koulu/koulumme.Nuottia näyttäisi löytyvän lähinnä Vapaakappalekirjastoista. Toki voit olla yhteydessä myös laulun tekijään.
Kielenhuollossa on jo varhain suositeltu, että kotimaisia paikannimiä taivutetaan kuten paikkakunnilla on ollut tapana. Kotimaisten kielten keskuksen Asutusnimihakemistoon on koottu Suomen kuntien nimet taivutuksineen. Mukana on myös runsaasti kylien, kaupunginosien ja muiden asuttujen paikkojen nimiä. Asukkaan nimitys on kangasalalainen.Asutusnimihakemisto https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=KangasalaPetra Saarnisto: Kangasalla vai Kangasalalla? Paikannimien taivutukseen ei ole oikotietä https://yle.fi/a/20-302054
Kyseessä on Hanns Eislerin säveltämä Rauhanlaulu Bertolt Brechtin sanoihin. Suomenkielisen sanat ovat Elvi Sinervon kynästä.Laulu sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Festivaalilauluja 85 ja Rauhanlauluja lapsille.
Conn Igguldenilla on uusi kolmiosainen kirjasarja, joka on julkaistu Ateenalaiset-sarjan jälkeen. The Nero trilogy-sarjan kirjat keskittyvät Roomaan, ja erityisesti keisari Neroon. Kirjasarjan kaikki osat on jo julkaistu englanniksi, eli 1. "Nero", 2. "Tyrant" ja kolme "Inferno". Kirjasarjaa ei olla vielä käännetty suomeksi.
Kyseessä voisi olla tarina nimeltään Akusseuksen seikkailut, joka on julkaistu taskukirjassa numero 181, Aina jaloissa. Se on ilmestynyt vuonna 1995.Lähde:Taskaritietokanta: https://www.perunamaa.net/taskarit/index.php
Vanhin verkosta löytämäni maininta kyseisistä poron nimistä löytyy julkaisusta Tekniikan Waiheita 4/05 ja sieltä Jaakko Suomisen artikkelista Petteri Punakuonoa mekanisoimassa - Joulupukki ja liikennevälineiden modernisaatio. Suominen puolestaan viittaa Kauppa- ja teollisuusministeriön 1998 julkaisemaan Joulupukin aapiseen, jonka on kirjoittanut Sinikka Salokorpi. Valitettavasti Joulupukin aapista ei ilmeisesti enää löydy verkosta, eikä sitä ole kaupunginkirjaston kokoelmassakaan. Salokorpi on kirjoittanut muutakin jouluun liittyvää, mm. Joulun aikaan (1998), mutta ainakaan kyseisessä teoksesta en löytänyt mainintaa porojen nimistä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Kirjaa on Satakirjastoissa useampi kappale lainattavissa. Myytäviä kirjoja löytyy sivustolta Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1045013
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esittämästäsi asiasta on viime aikoina taas keskusteltu. Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomien tiedopalstalla on asiaa koskeva artikkeli.
Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006291967.html
Artikkeli kuvaa uusia asiaan liittyviä tutkimuksia, joiden mukaan ihmisen alkukoti olisi saatu paikannettua varsin pienelle alueelle Afrikassa. Artikkelin lopussa kuitenkin todetaan, että koko tiedemaailma ei ole sellaisenaan tutkimuksia hyväksynyt uusia tuloksia, mutta että käsitys Afrikasta ihmisen alkukotina on tieteen piirissä valtavirtaa.
Aiheeseen liittyviä kirjoja Helmet-tietokannassa:
Reich, David : Keitä olemme ja miten päädyimme tähän - muinais DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede. Terra Cognita, 2018.
Valste…
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Eli tässä tapauksessa ajantasainen Kansanterveyslaki löytyy Finlexistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066
Kaikissa Pohjoismaissa näyttäisi kirkosta eroaminen olevan mahdollista verkossa. Tanskassa sivusto on https://udmeldelsefolkekirken.dk/
https://www.thelocal.dk/20160907/record-number-of-danes-leave-the-church
Norjassa eroilmoitus internetissä https://kirken.no/nb-NO/om-kirken/medlem/ tuli Ylen verkkouutisen mukaan mahdolliseksi vuonna 2016. https://yle.fi/uutiset/3-9144918
Takavuosina uutisoitiin eroamisen katolisesta kirkosta onnistuvan verkkosivun avulla Hollannissa. https://www.pri.org/stories/2013-01-06/dutch-catholics-turn-website-de-…; Lieköhän se enää toiminnassa?
Sveitsissä voi tulostaa verkkosivulta standardimallisen eroilmoituksen, joka pitää toimittaa paikalliseen seurakuntaan. Se on useimmissa kantoneissa toimiva menetelmä…
Valitettavasti e-kirjoja ei ole mahdollista hankkia kaukolainana, vaan tarvitset e-kirjan lukemiseen sen omistavan kirjaston kirjastokortin. Voit hankkia Satakirjaston kirjastokortin, vaikka et asuisi paikkakunnalla. Kirjastokortin hankkiminen tosin vaatii käyntiä kyseisessä kirjastossa.
