En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Hei,Voisiko olla Mary Nortonin Kätkijät (The Borrowers)? Pienet ihmisen kaltaiset olennot ottavat käyttöönsä eli "lainaavat" ihmisten tavaroita. Kirjasarjasta on suomennettu kolme seuraavaa osaa: Kätkijät taivasalla (The Borrowers Afield, 1955), Kätkijät virran vieminä (The Borrowers Afloat, 1959) ja Kätkijät yläilmoissa. Ensimmäinen kirja käännettiin 1959 (2.p. 1979) ja muut 1980-1981.Sarjasta on useita tv-sarjaversioita ja elokuvia.
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli…
Hei,Varhaisin julkaisu näyttäisi olevan julkaisussa Aika 15.05.1908 no 10https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499585?page=13Painettuna myös samana vuonna ilmestyneessä runokokoelmassa "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja". Jompi kumpi lienee ensijulkaisu, mutta joka tapauksessa julkaisuvuosi on 1908.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta on todennut aiheesta seuraavasti Ruokaviraston sivuilla:"Muuttaessaan marjojen alkuperää ja myydessään ulkomaisia marjoja suomalaisena toimija syyllistyy esimerkiksi markkinointirikokseen tai terveysrikokseen. Myymällä markkinahinnaltaan halvempia ulkomaisia marjoja kotimaisina toimija saa myös merkittävää taloudellista hyötyä verrattuna oikein toimiviin kilpaileviin toimijoihin."Marjojen alkuperä pystytään tarvittaessa selvittämään isotooppitutkimuksella. Ruokavirasto.fi. Tuoreiden marjojen alkuperämaan väärentämistä selvitettiin tehovalvonnalla, 17.11.2022.
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-…
Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen…
Kyseinen teksti löytyy John Steinbeckin teoksesta Once There Was a War (Viking Press 1958), joka on kokoelma New York Herald Tribunessa julkaistuja artikkeleita. Steinbeck toimi sotakirjeenvaihtajana kyseiselle lehdelle vuonna 1943. Anekdootti Eddiestä, joka oli onnekas noppapelissä löytyy kirjan luvusta "Craps".
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme…
Meillä voi vanhempia Keskisuomalaisia eli vuosien 1917-2022 lehtiä lukea mikrofilmiltä. Mikrofilmilaitteelle voi varata ajan pääkirjaston ensimmäisen kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla numeroon 014-569 4119.
Ilta-sanomien vanhoja vuosikertoja voit lukea mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Iltalehti on ilmestynyt vuodesta 1980.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600468?sid=5233803424https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Mahtaisivatkohan kyseessä olla Mila Teräksen kirjat Tyttö tulevaisuudesta sekä Noitapeili ja Kadonnut kaupunki. Kysymyksessä kuvatut asiat eivät aivan täyty, mutta ovat melko lähellä.Tyttö tulevaisuudesta -kirjassa viisitoistavuotias Aada siirtyy 1800-luvun loppuun soittamalla pianoa. Tästä blogikirjoituksesta voit lukea kirjan sisällöstä tarkemmin.Noitapeili-kirjan takakansiteksti on seuraava: Hugo ja Lydia löytävät Noitapeili-nimisen kirjan välistä kummallisen kartan. Kartta johdattaa heidät ensin unohdettujen tarinoiden kirjastoon ja sieltä salaista reittiä Kyöpelinvuorelle. Kyöpelin kaupungissa on alkamassa suuri Noitakonferenssi. Kun Kyöpelinvuoren holvissa säilytetty noitapeili juhlan kunniaksi nostetaan esiin, Lydia joutuu peilin…
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja…
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
