Kyseessä saattaisi olle Chendrun Viidakkopoika ja tiikeri vuodelta 1959. Isbn 9513036006. Kirja kertoo intialaispojasta, joka saa kasvatettavakseen tiikerinpennun, ja se on kuvitettu valokuvin.
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen…
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme…
Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf
Hjalmar Wäreesta löytyy tietoja ja valokuvia joistakin hänen seuraansa Turun Urheiluliittoa koskevista historiikeista:Talonen, Jyrki: Sydän sykkii sataa: Turun Urheiluliitto 1901-2001 (s. 39, 69, 128) (2001) Mustakeltaista sykettä: tarinoita Turusta, turkulaisista ja Turun Urheiluliitosta (s. 8-9) (2011) Valitettavasti näistä ei tunnu löytyvän tietoja juuri kyseisestä muistoajosta. Turun kaupunginkirjastossa on mahdollista tilata varastosta sanomalehtien mikrofilmejä ja tutkia lukulaitteella lehtiä. Halutessasi voit tutkia Uutta Auraa tai Turun Sanomia mikrofilmeiltä, mutta koska ajankohdan vuosikaan ei ole tiedossa, etsintä voi olla sinulle ainakin Turun Sanomien osalta isompi urakka.Varaamo https://varaamo.turku.fi/…
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Kysymykseen luonnonmetsien määrästä ei löydy aivan suoraviivaista vastausta.Taustalla lienee ympäristöjärjestö Greenpeacen tammikuussa 2026 julkaisema tiedote, jonka mukaan Metsähallituksen hakkuusuunnitelmista löytyy jopa 70 suojelematonta luonnonmetsää eri puolilta Suomea (https://www.greenpeace.org/finland/tiedotteet/metsat/metsahallituksen-hakkuulista-julki-70-luonnonmetsaa-uhattuna/). Metsähallituksen oman tiedotteen mukaan näin ei ole, sillä vaikka esille nostetut kohteet ovat olleet mukana Metsähallituksen ja luontojärjestöjen aiemmissa, tuhansia metsäkohteita koskevissa neuvotteluissa, ne eivät Metsähallituksen mukaan täytä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälisesti hyväksyttyä luonnonmetsämääritelmää. Syynä…
Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu.
Emme valitettavasti löytäneet mitään tietoja tällaisesta runosta. Kukaan ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Monetkaan Helsingin kivijalkakaupat eivät ikävä kyllä enää myy karttoja. Partioaitasta Nuuksion kartan saa hintaan 19,95 €, mutta Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa vastaavanlainen kartta on vielä kalliimpi. Sipoonkorven karttaa löytyy myös samoista liikkeistä, Akateemisesta, Suomalaisesta sekä Partioaitasta. Verkosta hankittaessa Nuuksion ja Sipoonkorven karttoja saa hieman halvemmalla postikuluineen. Halvemmin kartat saa netistä printtaamalla, mutta laadukkaita karttoja sieltä on vaikea löytää: Nuuksio ja Sipoonkorpi. Kaikista halvin vaihtoehto on lainaaminen: Nuuksio ja Sipoonkorpi, laina-aika 28 vuorokautta.
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi…
Liisa Karakorven kirjoittamassa ja Pia Lindbergin kuvittamassa Lentävässä Lallerossa haaveillaan lentävästä koirasta. Se on ilmestynyt Lasten kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986. Kirja on mahdollista tilata kaukolainana kirjastoon. Selina Youngin vuonna 2007 ilmestynyt lastenkirja Iso Koira ja Pikku Koira lentämässä kertoo lentokoneella lentävistä koirista, ja se on saatavilla Kirkkonummen kirjastosta.
Englanniksi kirjoja lentävistä koirista ja susista löytyy enemmänkin. Esimerkiksi Courtney Paigen Legend of the winged wolf: Winged wolf series on ilmestynyt vuonna 2013, mutta sitä ei ole suomennettu. Monissa englanninkielisissä lastenkirjoissa seikkailee lentäviä koiria (esimerkiksi Dave Overtonin…
Mary Kingsleyn Travels in West Africaa ei tosiaan näytä suomennettaneen. Englannin kielinen kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista ja vanhempaa painosta Kuopion Varastokirjastosta. https://finna.fi/Record/helmet.2177568
Kirjan pystyy kaukolainaamaan täyttämällä kaukolainahakemuksen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/fec4d0d0-249a-4ee…
Kaukolainaaminen normaaleista kirjastoista maksaa Kotkassa 4€.
Kotkan pääkirjastosta löytyy suoraan hyllystä myös Reissunaisia-niminen kirja, jossa on suomeksi Mary Kingsleyn Afrikan matkoista: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1379212
Suomen Pankin rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1962 rahamäärää 700 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2021 on 16,05 €. Samaisesta laskurista selviää myös silloinen ostovoima, kun tarkastelee eri tuotteiden hintoja vuonna 1962:
Työmiehen tuntipalkka 285 Mk
Voi 500 g 232 Mk
Peruna 1 kg 34 Mk
Kahvi Paahdettu 500 g 400 Mk
Pöytäviina, 0,5 l 770 Mk
Junalippu Helsinki-Hämeenlinna, 2. lk 630 Mk
Lähde: Rahanarvolaskuri (rahamuseo.fi)
Teoksessa Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (ed. Robert Armstrong ; with poems of tribute and drawings by Robert Armstrong, 1975) on englanninnos Summer night Aaro Hellaakosken runosta Kesäyö. Runo on sivulla 19.
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation | Helka-kirjastot | Finna.fi
Pääkaupunkiseudulla teosta on vain Kansalliskirjastossa ja SKS:n kirjastossa, joista kummastakaan teosta ei saa kotilainaan. Teoksen saatavuuden Suomen muissa kirjastoissa voit tarkistaa Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
