Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin…
Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion…
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Hei!
Olet aivan oikeassa - the Shadows-niminen elokuva, joka on Russell Mulcahyn ojaama vuodesta 1994 ei löydy HelMet-kirjastojen videokokoelmista.
Hankintaehdotusia kannattaa tehdä oheisella lomakkeella
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/…
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
Valitettavasti en onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Yritin löytää lähettämässäsi kuvassa oleville merkeille vastaavuutta Googlen käänteisen kuvahaun avulla, mutta haku ei tuottanut täydellistä vastaavuutta kummallekaan merkille. Haussa tuli kuitenkin useita kuvatuloksia Lotta Svärd -järjestön rintamerkeistä, joissa oli samat kirjaimet "SL" kuin mummisi merkeissä. Näin ollen on mahdollista, että kyse on Lotta Svärd -järjestön myöntämistä merkeistä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse …
Valitettavasti suoraa listausta eri maissa suoritettavien hallitusneuvotteluiden paikkoihin ei ole olemassa. On syytä olettaa, että maiden poliittinen järjestelmä vaikuttaa myös hallitusneuvotteluiden paikkaan, esimerkiksi Ranskassa presidentillä on suuret valtaoikeudet hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvotteluista eri maissa sinänsä löytyy runsaastikin materiaalia. Esimerkiksi
The selection of ministers in Europe : hiring and firing
Dowding, Keith ; Dumont, Patrick. Routledge 2008. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993753454006250?sid=3076816023
Constitutional Conventions in Central Europe: Presidents in Government Formation
Process / Miloš Brunclík and Michal Kubát.
Institute of Political Studies, Faculty…
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://…
Aurinkopaneelin ja litiumioniakun yhdistämistä ohutkalvotekniikalla käsittelevät ainakin nämä tutkimukset:Development towards cell-to-cell monolithic integration of a thin-film solar cell and lithium-ion accumulatorIntegrated Thin-Film Rechargeable Battery on α-Si Thin-Film Solar CellPhotoelectrochemical application of thin-film silicon triple-junction solar cell in batteriesCompatibility study towards monolithic self-charging power unit based on all-solid thin-film solar module and battery
Laulu on käännetty ruotsiksi nimellä "O, njut av denna morgon". Ratamo -kirjastojen hakupalvelusta ratamo.finna.fi löytyy kaksi nuottijulkaisua, jotka saa esille kirjoittamalla laulun ruotsinkielisen nimen Finna -hakupalvelun hakulaatikkoon. Toinen nuoteista löytyy Hyvinkäältä, toinen Riihimäeltä. Voitte tehdä varauksen verkkokirjastossa, asioida paikan päällä tai tiedustella asiaa puhelimitse.
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,…
Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut Leena Virtasen kirjoittamaa ja Sanna Pelliccionin kuvittamaa Suomen supernaisia -kirjasarjaa, joka kirjastoluokitukseltaan menee tietokirjallisuuteen. Ulkoasultaan sarja on hieman kuvakirjamainen. Sarjassa on ilmestynyt teokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä, Fredrika Runebergistä, Larin Paraskesta ja Tove Janssonista. Etsimäsi kirja voisi näistä olla Minna! Minna Canthin elämä ja teot (2018).On myös mahdollista, että muistikuvasi viittaa Raili Mikkasen nuortenkirjoihin, joita hän on kirjoittanut tunnetuista suomalaisista henkilöistä, kuten Miina Sillanpäästä, Aino Kallaksesta ja Minna Canthista. Erityisesti Karhun kumarrus: Miina Sillanpään nuoruus (Otava 1996) ja Kunhan ei…
