Voisiko muistelemasi kirja olla Michael Enden Tarina vailla loppua? Se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1982.
Siinä Bastian lukee kirjaa, näkee ensin kirjan maailmaan, ja myöhemmin pääsee myös siellä vierailemaan. "...hän oli sekunnin murto-osan ajan - yhden salamanlemahduksen ajan - nähnyt Valtiattaren kasvot edessään. Eikä vaan mielikuvissaan vaan ihan silmissään. Eikä se ollut harhanäky, siitä Bastian oli varma."
Teknos Oy:n julkaisusta Korroosionestomaalauksen käsikirja (v. 2013 PDF) löytyy erilaisia standardeja metallimaalaukseen sekä sen laadunvalvontaan liittyen.
https://www.teknos.com/globalassets/teknos.fi/teollisuuteen/aineisto/fi…
Kemestan sivuilta löytyy lisää tietoja:
http://www.kemesta.fi/fin/standardisointi/kansalliset_komiteat_ja_stand…
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,…
Elohopean käyttö kiellettiin vuonna 2013 allekirjoitetulla Minamatan yleissopimuksella. Elohopeaa sisältävien tuotteiden viennin, tuonnin ja valmistuksen kieltävä sopimus astui voimaan 2020, mutta käytännössä käyttö tuotteissa on loppunut esim. EU:ssa jo tätä aiemmin, ks.:
https://www.eea.europa.eu/fi/articles/elohopea-on-jatkuva-uhka-ymparist….
Ilmaisussa lienee tosiaan kyse jäänteestä, sillä ennen em. sopimusta lämpöä mitattiin laajalti elohopeaa sisältävillä mittareilla. ks: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6mittari
Tuija Lehtisen www.liisanblogi.net -teoksen voisi määritellä sellaiseksi nuorten kirjaksi, joka kattaa ikävuodet 12-18. Päähenkilö tässä kirjassa on lukion aloittanut 16-vuotias Liisa eli ehkä eniten samaistumispintaa löytävät suunnilleen samanikäiset lukijat. Tätä voi kuitenkin suositella kenelle tahansa 12-vuotiaasta ylöspäin, joka on kirjan aiheista kiinnostunut.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mitään hyvää ohjetta en osaa antaa. Jokainen lukee kirjaa tavallaan. Joitakin näkemyksiä voin tähän avuksesi kirjata:
Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa kyseisestä kirjasta Suomen kuvalehden kolumnissaan Toden tuntu haastaa lukijan (Suomen kuvalehti 38/2022, s. 50 ) : "Hyvään lukukokemukseen tarvitaan elämyksiä ja tunteita, mutta myös kykyä olla lukematta kaikkea todeksi. Euforia-romaaniakin kannattaa lukea etenevän kerronnan ja hyvän ajatusten kuvauksen kannalta, ei spekuloiden Plath-Hughes suhteen kannalta "entas jos" -hengessä."
Saat koko artikkelin luettavaksesi Helmet-kirjastojen tarjoaman EPress-aikauslehtipalvelun kautta.
Suvi Ahola kirjoittaa kolumnissaan 'Historian taskut houkuttavat kirjailijoita'…
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Kyseessä on Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe vuodelta 1963, alk. Mr. Mysterious & Company (1962) (Lasten toivekirjasto 31). Siinä perhe yrittää ehtiä Kaliforniaan jouluksi. Matkallaan he esittävät taikashow'ta isän johdolla. Tytär Jane leijuu ilmassa, toinen tytär esittää henkiin heräävää nukkea ja poika Paul toimii avustajana. Äiti soittaa musiikkia. Perheelle sattuu kaikenlaisia seikkailuja matkan varrella. Isä on sitä mieltä, että matkan ja esiintymisten takia lasten täytyy aina käyttäytyä hyvin, joten hän suo itse kullekin kerran vuodessa ns. akrakadabra-päivän, jolloin kukin saa käyttäytyä juuri niin huonosti kuin haluaa.
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Hampurista Aumühleen, jossa Bismarck mausoleum ja museo sijaitsee, pääsee junalla S21. Juna lähtee Hampurin päärautatieasemalta ja matka kestää arviolta 32 minuuttia. Ausmühlen asemalta Bismark mausoleumille ei näytä menevän julkisia kulkuneuvoja, joten sieltä voi ottaa taksin tai kävellä mausoleumille 1,9 kilometrin matkan. Reittiohjeet löytyvät Google Mapsista täältä. Juna-aikatauluja voi tutkia myös The Hamburg Public Transport Associationin verkkosivulla täällä.
Saksan Flensburgista Tanskan Sønderborgiin pääsee bussilla 110. Matka-aika n 1 h 14 min. Bussiaikatauluun voi tutustua tanskalaisella Rejseplanen.dk-sivustolla (saatavilla myös englanniksi).
Vuoden 1644 Koldingin taistelulle ei ole omaa muistomerkkiä tai…
Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet
Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta…
Kirjastojen aineistoluetteloissa käytetään teosten sisältöä kuvaamassa asiasanoja, joita voi käyttää hakusanoina. Jos haluat etsin todellisuuspohjaista fiktiota, voisit kokeilla vaikka näitä :
Jos etsit romaaneja, jotka perustuvat tositapahtumiin, suosittelen käyttämään asiasanaa TODELLISUUSPOHJAISET TEOKSET. Tällä ilmaistaan, että tapahtumat perustuvat todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin, mutta kirjailija on saattanut käyttää taiteellista vapautta ja muokata tarinaa.
Voit käyttää myös AVAINROMAANIT. Silloin etsit romaaneja, joiden keskeisillä henkilöillä ja heihin liittyvillä tapahtumilla on selvästi tunnistettavia vastineita todellisuudessa, mutta heistä on käytetty salanimiä.
Myös omaelämäkerralliset…
