Valitettavasti runo on kirjastonhoitajalle tunnistamaton, eikä ole olemassa tietokantaa, josta runot löytyisivät niiden loppusanojen perusteella. Hakukoneilla (Google, DuckDuckGo) ei myöskään löydy mitään. Kysymys jää julkisesti esille, jos joku muu tunnistaisi runon.
Runon on kirjoittanut kirjailija ja muusikko Hanna Ekola. Se löytyy hänen runokokoelmastaan Sano suruasi rakkaudeksi. Kirjan toisesta painoksesta vuodelta 2013 (1. painos vuodelta 2011) se löytyy sivulta 30.
Mieleeni tulivat Bradbury, Ray:Ukkosen jyrähdys ja muita tarinoita tai Cortázar, Julio:Tarinoita kronoopeista ja faameista. Ainakin jälkimmäisessä annetaan paljon ohjeita mm. portaiden nousuun.Tarkoittamasi novelli ei kuitenkaan taida olla noista kummassakaan. Kysyin asiaa viisaammilta, mutta en ole vielä saanut vastausta. Toivottavasti joku lukija keksii sen ja lisää kommenttikenttään.Risingshadows sivustolta voisit yrittää muistella kirjaa kannen perusteella. Linkki Risingshadow
Kysymiäsi kirjoja löytyy monesta Helsingin kirjastosta. Laitan vastauksen liitteeksi linkin hakuun, jossa on haettu Arnaldur Indridasonin kirjat (tekijä) ja haku rajoitettu ruotsinkielisiiin kirjoihin. https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=title%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=Arnaldur+Indridason&type=Author&page=2
Talvisodan osalta kyseessä on luultavasti sisäasiainministeriön alaisuuteen tammikuussa 1939 perustettu väestönsuojeluasianosasto, joka tunnettiin väestönsuojelupäällikön esikuntana (VPE). Esikuntaa komensi kenraaliluutnantti Aarne Sihvo. Vesa Saarikosken väitöskirjassa Keskustajääkäri Aarne Sihvo: Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen itsenäistymisen murroksesta paasikiviläiseen toiseen tasavaltaan (Turun yliopisto 1997) kerrotaan, että VPE siirtyi talvisodan alussa Helsingistä Nummelaan, jonne komentoporras, peitenimeltään Mäntylä, jäi sodan loppuun saakka. Eräät osastot siirtyivät tilan puutteen vuoksi myöhemmin Virroille. Jo 1931 perustettu yleisesikunnan kaasusuojelutoimisto siirtyi 1938…
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja…
Hei!"Kelopuun kiertymisestä on käyty asiantuntijoiden kesken kansainvälisestikin paljon keskustelua, mutta aivan yksiselitteistä vastausta ei ole saatu. Pohdinnoissa on päädytty lähinnä kahteen selitykseen. Toinen perustuu tähtitieteeseen, jonka mukaan puu kiertyy ympyröille Maan kiertoa noudattaen. Puhutaan Maan pyörimisliikkeen poistovoiman eli coriolisvoiman vaikutuksista. Mutta ehkä enemmän on saanut kannatusta teoria siitä, että puun solujen eri osat kasvavat vähän eri tahtiin." -Turun Sanomat 21.5.2005Asiaa on pohdittu aiemmin Turun Sanomien sekä Suomen luonnon kysymyspalstoilla. Aarne Hagman on blogiinsa koonnut videolähteitä, jotka havainnollistavat Coriolis-ilmiötä. Lähteet ja linkit alla. Lähteet: Hagman, Aarne. 2018.…
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Cameronin suku on Robert Crichtonin viimeinen romaani. Se julkaistiin englanniksi nimellä The Camerons vuonna 1972. Crichton suunnitteli sille jatkoa, mutta se jäi toteutumatta.
Anime-sarjoja löytyy hyvin internetistä ilmaiseksi ja monesti vähintään englanninkielisellä tekstityksellä. Tällä hetkellä yksi suosituimmista ilmaisista sivustoista on Crunchyroll (https://www.crunchyroll.com/). Muita ilmaisia ja suosittuja sivustoja voi katsoa esimerkiksi Virbon listauksesta 15 parhaasta sivustosta (https://virbo.wondershare.com/tips-and-tricks/anime-websites.html). Valitsin Crunchyroll-palvelusta löytyvistä anime-sarjoista muutaman ehdotuksen, jotka vastaavat omia mieltymyksiäni ja joita voin siksi suositella. Tästä syystä ehdotukset ovat lähinnä toimintaa, kauhua, fantasiaa ja jännitystä. Suosittelen, että mikäli katseluun valikoituu joku näistä suosituksista, on katselijan hyvä olla vähintään 16-vuotias.…
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi
Hei,kuten taiteen tekemisessä yleensä, niin yhtä tiettyä kaavaa tai tyhjentävää vastausta ei ole antaa. Lopulta on varmasti niin, että kukin taiteilija/ tekijät hiovat omat työtekniikkansa ja materiaaliensa työstämisen järjestyksen. Yhdellä luovan työn tekijällä tekemisen tavat täsmentyvät ja vakioituvat uran aikana tietyksi ja samaksi kun taas toisilla tekemisen tapojen etsiminen jatku läpi uran.Helmet-kirjastosta löytyy kirjallisuutta aiheesta. Laitan oheen muutaman lähteen, joista voit tavoittaa joitain esimerkkejä.Voit etsiä lisää tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista, joissa on taiteen ja/tai av-viestinnän koulutusohjelmia - joku perusteos erilaisista animointitekniikoista voisi löytyä tätä kautta. Toiseksi ehdotan, että…
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason…
Mikäli etsimääsi teosta ei löydy Helmet-kirjastoista tai pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, voit tilata sen kaukolainaan. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingissä neljä euroa.Åsa Mobergin teosta Hon var ingen Florence Nightingale : människan bakom myten (2007) näyttää olevan pääkaupunkiseudulla vain suomennoksena. Voit tehdä kaukolainapyynnön itse alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella. Toki voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa käydessäsi.https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/KaukopalveluLisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kaivattua runoa ei tutkimistani antologioista löytynyt. Tuhat laulujen vuotta sisältää Machadolta runot El limonero lánguido (Riutuva sitruunapuu), Las tierras de Alvargonzález (Alvargonzálezin maa) ja Anoche, cuando dormia (Näin eilen unta). Kaksi ensin mainittua on myös Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. Uskonnollisten runojen kokoelmat Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni sisältävät kumpainenkin yhden Machadon runon: Ylösnousemus (Lähteenkirkas hiljaisuus) ja Valituslaulu (Suurempi kuin sydämeni).
