Olisikohan etsimäsi kirja Siri Pettersenin Odininlapsi?
Ainakin sen kansi on vaalea ja siinä on kuvattuna katkaistulta käärmeen tai lohikäärmeen kaulalta näyttävä asia.
Kirjan löytäminen kansikuvan perusteella on usein melko hankalaa hakuammuntaa. Kirjasammon kansikuvahaku on hyvä apu, mutta sieltäkään etsiminen ei ole aina yksinkertaista. Ohjeen mukaan kansia voi hakea niissä olevilla elementeillä (jos siis tekijää tai kirjan nimeä ei ole tiedossa), esimerkiksi tätä yritin lähteä hakemaan sanoilla valkoinen lohikäärme, jolloin hakutuloksia tuli vain yksi. Haku valkoinen lohikäärmeet antoi 48 tulosta, mutta niistäkään ei tätä etsityn kaltaista löytynyt. Ehdottamani kirja löytyi vahvan mielikuvan…
Hei!
etsin nuotteja Finna.fi - palvelusta ja Suomesta ei mistään kirjastosta löydy kyseistä nuottia, joten kaukolainapyyntöä ei voi toteuttaa Suomen alueelta, muualta kyllä. Kaukolainapyyntö ulkomailta voidaan tehdä kirjastonne kautta, mutta sen hinta voi yllättää. Kyse on elokuvamusiikista ranskalaisesta elokuvasta Un homme qui me plaît - Love is a funny thing. Löysin elokuvamusiikin pianosolo-osuuden nuotteina maksulliselta nuottikirjastosta Musescore.com linkki tässä: Francis Lai - Concerto pour la find de l'amour (Piano Solo arr.) Sheet music for Piano (Solo) | Musescore.com . Tästä verkkonuottipalvelusta nuottien ostaminen saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin kaukolainapyyntö ulkomailta.
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta…
" -- niin mieltäni saata liikuttaa ei mikään, minkä teet – / ei mikään, minkä teet – / en ymmärrä, miksi silmiini vain nousevat kyyneleet – ." on kuin onkin Aale Tynniä. Säkeet ovat Ylitse vuoren lasisen -kokoelmaan sisältyvästä runosta Tanssilaulu.
Runon on kirjoittanut kirjailija ja muusikko Hanna Ekola. Se löytyy hänen runokokoelmastaan Sano suruasi rakkaudeksi. Kirjan toisesta painoksesta vuodelta 2013 (1. painos vuodelta 2011) se löytyy sivulta 30.
Etsimäsi teos kuulostaisi Olavi Siippaisen romaanilta Yllätyksiä Kämmensaaressa (1958). Teoksessa psykiatrilääkäri on tutkimustyönsä tuloksena keksinyt aineen, josta valmistettu pilleri vapauttaa ihmisen hetkeksi käyttäytymiskaavoista ja saa hänet käyttäytymään siten kuin hän olisi toivonut uskaltavansa käyttäytyä. Näitä pillereitä lääkärin lapset sitten syöttävät salaa ihmisille Kämmensaaren suljetussa huvilayhteisössä. Lisää tietoa teoksesta Kirjasammon sivuilla:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19203https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucd959d6b-fea0-4247-9ccc-1…
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Mahdollisia teoksia ovat mm. seuraavat:Hietala, Kari: Työttömyyden kustannuksetKettunen, Juha: Työllistyminen, työvoiman liikkuvuus ja työttömän taloudellinen asema = (Re-employment, labour mobility and welfare of unemployed persons)Kolehmainen, Sirpa: Naisten työmarkkinat ja työttömyys : segregaatio ja naisten työttömyys SuomessaLilja, Reija: Näkökulmia työttömyyden kohtaantoon SuomessaMartikainen, Pekka: Työttömyys ja kuolleisuusPääkkönen, Hannu: Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopullaSääski, Niilo: Työttömien seuranta 1989-1991Työministeriö: Vuoden 1989 työllisyyskertomus; Vuoden 1990 työllisyyskertomus
Runon uudempi käännös voi sisältyä johonkin runovalikoimaan, mutta varmaa tietoa en tästä löytänyt. Runoa voi etsiä alla olevista kokoelmista. Niissä kaikissa pitäisi olla jokin Konstantin Simonovin runo:Neuvostolyriikkaa 4 https://finna.fi/Record/outi.100284?sid=4843151467Uuden runon Venäjä https://finna.fi/Record/outi.112402?sid=4843151467Tässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja https://finna.fi/Record/outi.95917?sid=4843151467Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot https://finna.fi/Record/outi.334598?sid=4843151467
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951…
Loru tai runo "Ketunpojat" alkaa: "Kettu se etsii poikiansa". Kolmas poika on kahvia jauhamassa. Runo sisältyy kirjaan "Opin lukemaan : lasten aapinen" (Valistus, 1962; useita painoksia). Kirjan ovat laatineet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä. Runon kirjoittajan nimeä ei mainita. Hakemistossa lukee runon nimen jälkeen: "kansansadun tapaan".
Päiväkerhotyö alkoi virallisesti Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuonna 1966. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä mainitaan tämän tiedon lisäksi myös nuoriso-ohjaaja Helga Pärssisen aloittama ensimmäinen päiväkerho Vanhalla seurakuntatalolla vuonna 1951 (ks. kuva ensimmäisestä päiväkerhosta teoksen sivulla 39).Jyväskylän maaseurakunnan pyhäkoulutoimikunta muutettiin vuonna 1974 lapsityötoimikunnaksi, jonka piiriin kuului myös voimakkaasti kasvava päiväkerhotyö. Päätoiminen lapsityönohjaajan virka perustettiin maaseurakuntaan samana vuonna.Maaseurakunnassa oli vuonna 1970 kaksi päiväkerhoryhmää, vuonna 1972 kahdeksantoista ja vuonna 1975 jo 28. Tämän tarkempaa alkuajankohtaa Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotoiminnalle ei…
Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli…
Ritva Kyllin teoksessa Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (2021) Suomen ruokahistoria : suolalihasta sushiin | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio löytyy kattavasti tietoa suomalaisten ruokahistoriasta ja tapojen muutoksesta. Sivuilla 228-231 kerrotaan, miten palkkatyön yleistyminen muutti ruokaperinteitä ja mitä työpäivien aikana syötiin. Tietoa löytyy myös Airam-termospullon yleistymisestä 1930-luvulta eteenpäin.
