Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön…
Talvisodan osalta kyseessä on luultavasti sisäasiainministeriön alaisuuteen tammikuussa 1939 perustettu väestönsuojeluasianosasto, joka tunnettiin väestönsuojelupäällikön esikuntana (VPE). Esikuntaa komensi kenraaliluutnantti Aarne Sihvo. Vesa Saarikosken väitöskirjassa Keskustajääkäri Aarne Sihvo: Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen itsenäistymisen murroksesta paasikiviläiseen toiseen tasavaltaan (Turun yliopisto 1997) kerrotaan, että VPE siirtyi talvisodan alussa Helsingistä Nummelaan, jonne komentoporras, peitenimeltään Mäntylä, jäi sodan loppuun saakka. Eräät osastot siirtyivät tilan puutteen vuoksi myöhemmin Virroille. Jo 1931 perustettu yleisesikunnan kaasusuojelutoimisto siirtyi 1938…
Hei,Tähän löytynee parhaiten tietoa Kansalliskirjaston digitoidusita aineistoista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi hakemalla: kiulu hinta, löytyy hintaluettelot tynnyritehtaan teoksista vuosilta 1919 ja 1938.https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kiulu%20hinta&orderBy=RELEVANCEVastaavasti voit hakea leivän hintaa yms. Löytynee ainakin suuntaa antavaa tietoa.
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:Mats Billmark, Elä enemmän, stressaa vähemmän Dale Carnegie, Miten pääsen turhista huolista Robert L. Leahy, Älä huoli : seitsemän askeleen ohjelma sinulle, jolle monet asiat aiheuttavat huolta Anna-Liisa Valtavaara, Huolena huolehtiminen Sanna Wikström, Lempeästi eroon murehtimisesta Lastenkirja-ikäiselle murehtijalle mainittakoon erikseen Alice Jamesin Huoleton kirja.
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu…
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917
Nuotit Petri Laaksosen säveltämään ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaan kappaleeseen Teit kaiken ajallansa on julkaistu useammassakin nuottijulkaisussa. Se löytyy esimerkiksi seuraavista:Laaksonen, Petri: In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä (2018)Uusia messulauluja (2006)Laaksonen, Petri: 100 kauneinta laulua : Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen lauluja (2001)Laaksonen, Petri: Sininen hetki : hiljaisuuden lauluja (1995) Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Eepos-Finnasta.
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Kirja on sen verran vanha, että se löytyy antikvariaattien valikoimista. Tuotetta kannattaa etsiä useamman antikvariantin yhteissivulta. Linkki Antikvaari.fiTällä hetkellä en löytänyt kirjaa listoilta, mutta esim. Finlandiakirja antaa tallentaa sen tuotevahtiin. Linkki sivulle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä lienee Toby Forwardin ja Ruth Brownin Jouluhiiri (The Chirstmas Mouse, suom. Raija RIntamäki, 1996)https://piki.finna.fi/Record/piki.309334?sid=5204066804Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Charles Dickens loi käsitteen joulukertomus ensimmäisellä joulukirjallaan, Joululaulu (The Christmas Carol, 1843), joka kertoo saiturin joulusta. Tämä joulukertomus on sijoitettu hiirten maailmaan, ja se viittaa sekä kuvituksessa että tekstissä useasti Dickensin kertomukseen. Ben-hiiri saa salaperäiseltä Luke-hiireltä tehtäväksi kysyä, haluaisiko joku hänen sokeroidun luumunsa syödäkseen sen yksin. On joulu, ja vaikka hiiret ovat köyhiä ja nälkäisiä, ne mieluummin viettävät joulua yhdessä kuin lähtevät juhlista…
Hei,Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että noita tulisi lisää. Sarjan kirjat julkaistiin aika tiiviissä tahdissa, mutta edellisen julkaisusta on jo parisen vuotta. Varmaan niillä ei ollut tarpeeksi kysyntää, että kääntämistä olisi ollut kannattavaa jatkaa. Hyvin usein kirjasarjoja aletaan kääntää, mutta kustantajat seuraavat tarkkaaan, mikä niiden menekki on. Sarjaa ei kannata jatkaa loppuun asti, jos myynti on odotettua pienempää.Toki voit olla kustantajaan yhteydessä ja esittää toiveen uusista käännöksistä.
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,…
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme…
Meillä voi vanhempia Keskisuomalaisia eli vuosien 1917-2022 lehtiä lukea mikrofilmiltä. Mikrofilmilaitteelle voi varata ajan pääkirjaston ensimmäisen kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla numeroon 014-569 4119.
