Kyllä oli. Ouluun sijoitettiin väliaikainen opettajakorkeakoulu v. 1953. Kolme vuotta myöhemmin opettajakorkeakoulu Oulussa vakinaistettiin.
Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi heinäkuussa 2013, jolloin opetus keskitettiin Ouluun.
Lähteet: Oulusa koulusa (ouka.fi)
Seminaarin historiaa (auranet.fi)
Charles Bukowskin tuotantoa on käännetty suomeksi verrattain laajasti. Finnasta (https://finna.fi/) löytyy 23 eri suomenkielistä teosta, joista seitsemän on luokiteltu runoudeksi. Lahden kaupunginkirjaston Runotietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) voi hakea antologioissa ja kirjallisissa lehdissä julkaistuja yksittäisten runojen käännöksiä, mutta Bukowskilta siellä on listattu ainoastaan kolme runoa Maailman runosydän -antologiasta vuodelta 1998, eikä yksikään niistä käsittele delfiinejä.
'The Pleasures of the Damned' (2007) tai 'Sifting Through the Madness for the Word, the Line, the Way' (2002) -teoksia, joilla englanninkielinen runo esiintyy, ei ole käännetty suomeksi, mutta joitakin runoja…
Kirjasammossa voi hakea kannen värillä kirjoja, löytyisikö näiden satukirjojen joukosta oikea, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=sininen+sadut&o=title_asc?
Eläinsatuja sisältäviä satukokoelmia, joilla on vaaleansininen kansi löytyi joitakin:
Eläinsadut, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Unten siiville, Kaskinen, Anna-Mari, Perkiö, Pia, Kirjapaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9912677a-2595-45e7-af99-4…
Maailman parhaat sadut, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
365 eläinsatua ja lorua, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Vuosituhannen sadut,…
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
TEOS Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonneet] Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu ja Hilkka Rosola
PAINOS 9. uusittu painos - 9. uusittu painos
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1955
ULKOASU 240 sivua : kuvitettu
Olisikohan tämä ollut sinun lukukirjasi? Fraktuuraa löytyy kirjan loppupuolelta ja kuvituskin täsmää. Aukusti Salon johdolla on useampi sukupolvi oppinut lukemaan. Tämäkin on uudistettu painos. On hyvin mahdollista, että äitisi ja sinä olette opiskelleet aakkoset Aukusti Salon johdolla. Tämä kirja ja sen sisarteos "Meidän lasten elämää" löytyy Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme…
Amarylliksen hoito-ohjeita löytyy esimerkiksi Martoilta ja muita tietoja Kasvikortistosta. Amaryllis viihtyy auringossa, mutta koska se on sipulikukka, se on varastoinut sipuliin ravinteita ja pärjää pitkään niillä.
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Syynä on se, kirjastokortin saajilta tarkistetaan henkilöllisyys ja kortin saajalla täytyy olla jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus mukanaan. Helmet-kirjastokortin voi saada jokainen, jolla on Suomessa osoite.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Ne asiakkaat, jotka esimerkiksi terveydentilan tai liikkumisesteen vuoksi eivät pääse kirjastoon, voivat valtuuttaa perheenjäsenensä tai tuttavansa hoitamaan kirjastoasiat puoletaan. Tällöin puhutaan joustoasiakkuudesta. Tällöin itse asiakkaan ei tarvitse käydä kirjastossa, mutta hänen valtuuttamansa henkilön tietysti täytyy.
Joustoasiakkauus
Näin yleisen kirjaston puolella lähtisin liikkeelle tästä teoksesta:
Hämäläinen Riku, Wikström Tiina. (2004): Pohjois-Amerikan intiaaniuskonnot. SKS.
Toinen hyvä yleisesitys:
Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku (2010): Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus.
Jälkimmäisessa teoksessa on kattava lähdeluettelo, josta löytyy runsaasti lisää luettavaa. Suuri osa aineistosta on englanninkielistä.
Lisää yliopistotasoista tutkimusta voi etsiä yliopiston kirjaston aineistohausta, vaikkapa hakusanoilla "native american studies".
Helsingin kaupunginkirjasto on myös tänä vuonna mukana A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n Lahjoita lämpöä -kampanjassa. Seuraavassa linkissä on listattu kaikki ne kirjastot, jonne käsineet ja sukat voi toimittaa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lahjoita_lampoa_kampanja_Helsingin_kirja(216013)
Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön…
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg…
Hei,Tähän löytynee parhaiten tietoa Kansalliskirjaston digitoidusita aineistoista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi hakemalla: kiulu hinta, löytyy hintaluettelot tynnyritehtaan teoksista vuosilta 1919 ja 1938.https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kiulu%20hinta&orderBy=RELEVANCEVastaavasti voit hakea leivän hintaa yms. Löytynee ainakin suuntaa antavaa tietoa.
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:Mats Billmark, Elä enemmän, stressaa vähemmän Dale Carnegie, Miten pääsen turhista huolista Robert L. Leahy, Älä huoli : seitsemän askeleen ohjelma sinulle, jolle monet asiat aiheuttavat huolta Anna-Liisa Valtavaara, Huolena huolehtiminen Sanna Wikström, Lempeästi eroon murehtimisesta Lastenkirja-ikäiselle murehtijalle mainittakoon erikseen Alice Jamesin Huoleton kirja.
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu…
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917
