Kysymäsi kirja on lainattavissa ja varattavissa Helmetin kautta, Tässä linkki kirjaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2508795?lang=fin
Yksinkertaisimmin löydät kirjan käännökset, kun kirjoitat Helmetin perushakuruutuun tietämäsi kirjan tekijän ja alkuteoksen nimen. Saat silloin hakutulokseksi sekä alkuteoksen että sen eri käännökset. Jos kyse on kovin vanhasta kirjasta haku ei toimi, koska osa vanhoista kirjoista on luetteloitu puutteellisesti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Boiga-suvun käärmeet kuuluvat tarhakäärmeiden heimoon, eli samaan kuin kotimainen rantakäärmeemme. Boiga-sukuun kuuluvien lajien nimiä on joitain suomennettu, esim. Boiga irregularis = ruskopuukäärme ja Boiga cyanea = vihreäaasiankissakäärme. Lähteistä ei kuitenkaan löytynyt Boiga trigonata -käärmeelle suomenkielistä nimeä. Suomen herpetologinen yhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat perustaneet matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan, joka pitää yllä lajinimistöä verkossa. Kyseessä on varsinaisesti eurooppalaisten matelijoiden nimistö, mutta voit varmasti tiedustella heiltä myös tästä intialaisesta käärmelajista. Nimistötoimikuntaan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: nimisto@…
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Kuntaliiton vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan asukasluvultaan suurin enemmistöruotsinkielinen kunta on Raasepori
28 405 asukkaallaan, joista 18 464 on ruotsinkielistä (65,0 asukkaista)
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruots…
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Useissa maissa passin käyttöä ja yksilön liikkumista rajoitetaan, kun rikokseen syyllistyneen pidätys, etsintäkuulutus, rikostutkinta tai tuomio on meneillään. Joissakin maissa kansalaisten passin saamista tai käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen hakijalla tai haltijalla on tuomio vakavista rikoksista. Tämän voi tehdä poliisi tai muu valtiollinen viranomainen. Sen sijaan esimerkiksi työnantajalla ei ole oikeutta takavarikoida työntekijän passia, olipa tämä saman tai eri maan kansalainen. Usein passin ja viisumin saamiseen sekä liikkumisen valvontaan vaikuttavat sekä kansainväliset lait että eri maiden tai alueiden (EU, Schengen) väliset sopimukset.
Australia:
Passport - policy | Australian Government Department…
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Aiemmasta vastauksesta näet väestön ennakkotilaston mukaiset 100 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten määrät ajankohtana 31.12.2023 Suomessa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-100-vuotta-tayttaneita?language_content_entity=fi
Vuoden 2023 viralliset tilastot julkaistaan 19.4. väestörakennetilastossa taulukossa
11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972- (StatFin)
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Etsin kirjaa WordCat-haulla. Hakusanana käsien fysioterapia eli saksaksi .Physiotherapie von Hand. Rajasin haun painettuihin kirjoihin, aikuisten aineistoon ja saksankieleen. Haku löysi useamman sata kirjaa. Toivottavasti niistä löytyisi selaamalla kaipaamasi teos. Linkki hakutulokseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat alkaneet muodostua jo yli kolme miljardia vuotta sitten valtameressä eläneistä yksinkertaisista organismeista, yksisoluisista kasveista ja eläimistä, kuten levästä. Maaperässä oleva öljy on siis alkuperältään elollista eli se on syntynyt sellaisena aikana kun elämää on ollut jo olemassa. Vaikka elämää maapallolle on syntynyt jo noin 3,5 miljardia vuotta sitten Prekambrikaudella, rikkaammaksi ja merkittävämmäksi se on kehittynyt vasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.Sienten tutkijat ovat todenneet, että ne ovat läheistä sukua eläimille ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet samoihin aikoihin samankaltaisista alkumuodoista, jotka kuuluivat eläinten kaltaisiin alkueliöihin. Sienet koostuvat eukaryoottisoluista…
Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi…
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
