Wikipedia osaa kertoa, että Halloweenin (engl. All Hallows’ Eve eli pyhäinpäivän aatto) syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, niin kutsuttu samhain-juhla, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Kelttiläisen kulttuuriperinteen sijoja olivat muun muassa Brittein saaret. Ylen Elävän arkiston nettiartikkelin mukaan juhla päätyi Yhdysvaltoihin 1800-luvulla irlantilaissiirtolaisten mukana ja juhlasta alkoi muodostua karnevalistinen. Suomessa vastaavaa juhlaa on kutsuttu nimellä kekri (Wikipedia).Lähteet:Halloween. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Halloween (Viitattu 4.12.2025)Himberg, P. Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla. Yle Elävä arkisto. Nettiartikkeli. 31.10.2012. https…
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,…
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomalaisesta kirjasta vai kenties käännöksestä. Laitan tähän kaksi ehdotusta. Molemmat kotimaisia. Jos näistä ei kumpikaan ole oikea, voit kysyä uudelleen. Eskola, Meri : Ehdin rakastaa häntä. WSOY, 2023 - Toimittaja Meri Eskolan äiti teki itsemurhan, kun tyttö oli noin 7-vuotias. Kirjassa pohditaan, miksi äiti teki teon ja rakastiko äiti tytärtään.Huovinen, Eero : Äitiä ikävä. WSOY, 2020 - Piispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Äidistä ja surusta ei perheessä puhuttu. Kirjassa Huovinen palaa äidin elämään ja kuolemaan sekä kuvaa äidin jättämää surua ja elämänkestävää ikävää.
Kyseessä on Helli Hannulan vuonna 1943 ilmestynyt kirja Itä-Karjalan orpo: kertomus pikkupojan seikkailuista sota-aikana.Kirja Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4b56e5e-afec-4814-9d7c-e1f20e9e7735
Helmet-palvelusivustolta voit etsiä kirjastoja palvelun perusteella. https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921Avaa pudotusvalikko Hae palvelun perusteella ja valitse Kirjakierrätyspiste. Melko monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa sellainen on.
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2026 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2025 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2025 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2025.
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä.…
Voit selata Taivalkosken kirjaston aineistoa tietokannasta, joka löytyy osoitteessa: http://taivalkoski.kirjas.to/. Valitsemalla tiedonhaku ja kirjoittamalla etsityn teoksen nimen, saat selville, että Taivalkosken kirjastossa on etsimäsi teos.
Hessu (=Vuorinen, Helena)
Koska susta tulee nainen?
En halunnut samaa maailmaa.
Nämä ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston Pääkirastossa saatavana.
Muut voidaan tilata kaukolainana.
Ikävä kyllä, Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tiedustelemaasi Mahlerin pianopartituuria. Sen voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi. Esim. pääkaupunkiseudulla sen näyttää olevan, mutta on juuri nyt lainassa.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mahler+symphony&m=8&l=&Da=&Db=…
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Kysymys kannattaa suoraan ohjata kaupungin rakennusvalvonnasta vastaville. Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun ja neuvonnan yhteystiedot:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/
Asiakaspalveluun voi olla yhteydessä puhelimitse tai jättää kysymyksen verkkolomakkeen kautta.
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Kun puhutaan kehonosien tai muiden orgaanisten kokonaisuuksien 3D-tulostamisesta, ei tarkoiteta samanlaista prosessia eikä samanlaisia materiaaleja (muovia), jota perinteiset 3D-tulostimet käyttävät. Elinten "printtaaminen" on niin sanottua bioprinttausta, jossa kantasolut ja niiden sisältämä geeniperimä toimivat "musteena". Varsinaisten kantasolujen lisäksi tässä mallinnustavassa tarvitaan rakennusaineeksi biomassaa, joka toimii ikäänkuin rakennusaineena siinä, missä kantasolujen DNA, "muste", toimii informaationa ja mallina sille, kuinka lopputulos rakentuu.
Ihmisen omasta solukosta tuotettujen kantasolujen erikoistuminen tietyntyyppisiksi soluiksi vaatii erikoistunutta muuntelua laboratorio-olosuhteissa. Ilmeisesti…
Valitettavasti Jarmo Jylhän kappaletta "Soita hiljaa kitaraani" ei ole julkaistu nuottina.
Suomalaista musiikkiaineistoa voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://kansalliskirjasto.finna.fi/, johon Viola-tietokanta on yhdistetty. Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Kyseessä on tutkimuskokonaisuus nimeltä Galaxy Stress Research, joka tehtiin Mindlab International Sussexissa. Tekijäksi on ilmoitettu Mindlabin johtaja Dr. David Lewis.
Tutkimusta ei sellaisenaan näyttäisi olevan vapaasti saatavilla verkossa. Kannattaa kääntyä yliopistokirjastojen puoleen, heidän tietokannoistaan voi olla hyötyä.
Tutkimusta on myös kritisoitu sen metodien ja pienen otannan vuoksi.
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista 1970-80-luvuilla julkaistuista noita-aiheisista lastenkirjoista, joissa osassa on myös kannessa noidan kuva:
Noidan käsikirja
Suuri noitakirja
Voi noita noitia
Noitasatuja ja taikatarinoita
Pikkunoita
Suuri noitatieto
Rajalliset maat on jo lainattavissa kirjastoista ja varattavissa Vaski-verkkokirjastossa. Varaamiseen tarvitset sekä nelinumeroisen pinkoodin että kirjastokortin viivakoodin alta löytyvän käyttäjätunnuksen. Kirjauduttuasi sisään verkkokirjastoon pystyt varaamaan kirjan ja valitsemaan, mihin kirjastoon haluat, että varauksesi toimitetaan. Rajalliset maat -teoksen saatavuuden näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4065217
