Määritelmä, jonka mukaan mikromuovit ovat halkaisijaltaan enintään 5 mm kokoisia, on alunperin peräisin NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) vuoden 2008 kansainvälisestä mikromuoveja käsittelevästä työpajasta. Työpajan raportissa kerrotaan, että 5 mm valittiin ylärajaksi, jotta tutkimuksessa ja päätöksenteossa voidaan kiinnittää huomio muoviroskaan, jolla on muita ekologisia vaikutuksia kuin suuremmalle muoviroskalle ominainen ruoansulatuskanavien tukkeutuminen; tällainen vaikutus on muun muassa muovin laajamittainen kertyminen kudokseen.Peruste määritelmälle on siis ennen kaikkea toiminnallinen: mikromuovit määritellään alle 5 mm kokoisiksi, koska tämän mittaluokan muoviroska tekee ympäristössä tiettyjä huomionarvoisia…
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Tuula Kallioniemen kirjassa Konstan kotiaapinen (2001) kolmasluokkalainen Inna pitää koulua viisivuotiaalle Konstalle ja tämän ystävälle Annille. Inna toimii myös liikunnanopettajana ja Konsta ja Anni pääsevät liikuntatunnilla suunnistamaan. Konstan kotiaapinen on osa Kallioniemen Konsta-kirjasarjaa ja se löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista: Konstan kotiaapinen | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Hei,Helsingin kaupungin kertomuksessa kunnallishallinnosta vuonna 1972 mainitaan, että lastenhuoltojaosto sijoitti kertomusvuonna runsaan 2/3:n yksityisperheisiin sekä vajaan 1/3:n laitoksiin, joista noin puolet kaupungin omiin laitoksiin. Lapsia ja nuoria sijoittettiin kertomusvuonna yhteensä 59 laitokseen, joista 20 oli kaupungin omia, viisi toisten kuntien omistamia ja loput eri yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden omistamia laitoksia. Valitettavasti kertomuksessa listataan kuitenkin vain lastensuojelulautakunnan alaiset laitokset ja näissä vain Sofianlehdon vastaanottokodin kohdalla mainitaan vauvaikäiset. Pelastusarmeijan sivut eivät myöskään antaneet vastausta tähän ja viittaukset heidän lastenkodeista vievät Pukinmäkeen. Jos et…
Etsin kirjaa WordCat-haulla. Hakusanana käsien fysioterapia eli saksaksi .Physiotherapie von Hand. Rajasin haun painettuihin kirjoihin, aikuisten aineistoon ja saksankieleen. Haku löysi useamman sata kirjaa. Toivottavasti niistä löytyisi selaamalla kaipaamasi teos. Linkki hakutulokseen.
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Tummanpunainen", jonka ovat suomeksi levyttäneet esimerkiksi Eero ja Jussi (Raittinen)? Kappaleen alkuperäinen nimi on "Candy apple red". Sen on säveltänyt Houston Turner. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jussi Raittinen.Eero, Jussi & The Boys: Tummanpunainen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=dVgzwAEehOA
Trailereita esitettiin 1950-luvulla kuten nykyäänkin elokuvanäytöksen alussa ennen pääkuvaa. Käytäntö on vakiintunut jo mykkäkaudella. 1950-luvulla oli yleistä, että pääkuvan edellä esitettiin trailerien ohella myös alkukuva, eli tarkoitusta varten tehty lyhytelokuva.
ISO 14067:2018 Kasvihuonekaasut : tuotteiden hiilijalanjälki : hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet -standardi löytyy ainoastaan Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä ei saa lainaan, vaan se on tarkasteltavissa kirjaston tiloissa.Finna.fi: https://finna.fi/Record/helka.9934141598806253?sid=4917849879
Tarkoitatko ehkä Rauno Lehtisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kiiltokuva", jonka ovat levyttäneet esimerkiksi Markus Allan ja Esko Rahkonen? Se alkaa: "Kuljen maailmalla saman taivaan alla". Se sisältyy nuottiin Lehtinen, Rauno: "Muuttuvat laulut" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Nuotissa kappale on määritelty boleroksi.
Martti Katajistosta ei löydy omaa teosta. Teoksessa Kasvot naamion takana Tammi 1953 on hänestä sivun verran juttua. Kavin kokoelmissa löytyy erinomainen lehtileikekokoelma ja elokuvalehdet löytyvät heiltä digitoituna ja indeksoituna. Kavi toimii tällä hetkellä osoitteessa Kaikukatu 2 C 00530 Helsinki. Neuvonnan puh.numero on 0295338006.
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla.…
Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
