Euroopan maiden historiaa käsitellään suomeksi laajimmin useissa ilmestyneissä maailmanhistorian moniosaisissa yleisesityksissä. Yleensä aineisto niissä esitellään aikakausien ja maitten mukaan (esim. "Ranska Ludvig XIV:n aikana 1643-1715"). Viime vuosikymmeninä näissä teoksissa ovat Euroopan ulkopuoliset alueet saaneet entistä suuremman osan ja niitä on pyritty käsittelemään niiden omista edellytyksistä käsin, aikaisemmin enemmänkin Euroopan historian jatkona ja eurooppalaisten keskinäisen valtataistelun yhtenä kenttänä.
Joitakin Euroopan historioitakin on ilmestynyt, esim.
Euroopan tarina sanoin ja kuvin / toim. Eino E. Suolahti. - WSOY, 1960
(ranskalainen alkuteos)
Euroopan historia / päätoim. Seppo Zetterberg. - WSOY, 1993
(…
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt…
Laulu on nimeltään Aurinko on kaikille sama. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Ala-Pöllänen. Laulu alkaa näin: "Maapallomme joukossa tähtien muiden on radallaan ympäri auringon". Kertosäkeessä lauletaan: "Katsokaa, kuunnelkaa: niin kaunis, kaunis on maa."
Laulun nuotti löytyy musiikin oppikirjasta Musica 5-6 (Kari Ala-Pöllänen, Seppo Hovi, Pirkko Partanen, Fazer Musiikki). Siitä on olemassa eri versioita: oppilaan kirja, opettajan kirja ja säestyskirja.
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
Vaalilaissa on hylkäysperuste "ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa." Laki ei toisin sanoen edellytä täsmälleen siellä kopissa seinällä olevien numeromallien mukaisia numeroita. Olennaista on, ettei numerosta saa jäädä epäselvyyttä. Useimmat numerot tuskin aiheuttavat ongelmia muuten kuin ihmisellä, jolle kirjoittaminen ylipäätään on hankalaa. Selvästi ongelmallisin pari ovat 1 ja 7, jos ei numeroon 7 piirrä väliviivaa ja ykköstä kirjoita pelkällä pystyviivalla. Myös 4 ja 9 voivat muistuttaa toisiaan, jos nelosen kirjoittaa ylhäältä yhteen (kuten tällaisessa tietokonetekstissä) tai yhdeksikön jättää avonaiseksi. Näissä kannattaa katsoa sitä mallia kopin seinällä, jos on vähänkin epävarma…
Suomen rahoille on määritelty kuusi kuntoluokkaa, joiden mukaan hinta määräytyy. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, on lueteltu kaikki Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen.
Sen mukaan vuoden 1939 5 markan setelin arvo on 0,50-10 euroa setelin kunnosta riippuen.
Asia näkyy olevan niin, että jos laastaria leikkaa, se ei pysy enää yhtä hyvin paikallaan.
Seuraavalla englantilaisella kuluttajanvalistussivulla asia selitetään seuraavasti. Compeed-laastaria ei saa leikata, koska laastarin reunat on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että ne pitävät kiinnittävän geelin paikallaan.
http://secure-compeed.be.jnj.com/bgdisplay.jhtml?itemname=callous&s=3
Yliopiston apteekin sivuilla puolestaan sanotaan: ”Leikkaamista ei suositella, koska leikkauspinta imee kosteutta ja pysyvyys heikkenee.”
http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/pro…)
Ihmisen ihossa on vedenpitävä keratiinikerros, eli kehoon ei imeydy vettä esimerkiksi kylvyn aikana. Veden haihtuminen ihosta tapahtuu hikirauhasten kautta.
(Lähde: Ask a scientist http://newton.dep.anl.gov/askasci/bio99/bio99696.htm )
Ihon rakenteesta löytyy tietoa lääketieteen yleisteoksista. Internetissä aiheeseen voi tutustua muun muassa osoitteissa
http://www.tohtori.fi/ (anna hakusanaksi iho)
http://www.nicehouse.fi/kylpyhuo/eduxes/ihonhoit/rakenne.htm
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo…
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-…
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www.…
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view…
Yleisten kirjastojen pätevyysvaatimukset löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
Helsingin yliopisto järjestää avoimena yliopistokoulutuksena informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) keväällä 2009. Lisätietoja saa osoitteesta
http://www.avoinyliopisto.fi/urlhaku.aspx?queryid=f99c35c4-0bd6-4391-ac…
Tampereen yliopiston avoimessa yliopistossa voi suorittaa informaatiotutkimuksen perusopinnot verkko-opintoina. http://www.uta.fi/tyt/avoin/opetustarjonta.html
Tampereelle voi hakea suorittamaan myös erillisiä opintoja ylimääräisenä…
Internet-tietosanakirja Wikipediassa on myös kaikille vuoden päiville omat sivunsa, joilla listataan ko. päivämäärien merkittäviä tapahtumia eri vuosina. Päivämäärän 8. huhtikuuta englanninkielinen Wikipedia-sivu listaa hieman enemmän kyseisen päivän tapahtumia kuin suomenkielisen Wikipedian vastaava sivu, myös vuodelta 1950. Valitettavasti listoista ei kuitenkaan löydy suomalaisia tapahtumia ko. päivältä.
8. huhtikuuta vuonna 1950 silloin vielä nuorten vastaitsenäistyneiden naapurivaltioiden Intian ja Pakistanin pääministerit Jawaharlal Nehru ja Liaquat Ali Khan allekirjoittivat ns. Liaquat–Nehru -sopimuksen, jonka tarkoituksena oli suojella molempien maiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja hillitä levottomuuksia eri kansanryhmien…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
tuntee seuraavat:
italia
liettua
tanska
kreikka
viro
heprea
espanja
ruotsi
hollanti
englanti
katalaani
puola
islanti
venäjä
unkari
Sivun http://www.laprocure.com/
mukaan myös ranskannos on olemassa.
Sivun http://www.buchhandel.de/
mukaan myös saksannos
Sivun http://www.norli.no/SamboWeb/side.do?rom=NO
mukaan myös norjannos
Sivun http://www.jr.lv/lv/par_mums/par_uznjemumu/index.html;jsessionid=mxisqy…
mukaan myös latvialainen käännös
Sivun http://www.kosmas.cz/
mukaan myös tšekkiläinen
Maantieteelliset koordinaatit ja läänijaot ovat samanaikaisesti nähtävissä Googlen APRS-kartoissa, jotka löytyvät osoitteesta: http://aprs.he.fi/
Sivuston käyttäminen on täysin maksutonta, mutta sisälle kirjautuessa pitää antaa jokin nimi 'nickname'-kenttään.
Kartan vasemmassa laidassa olevilla '+'- ja '-'-näppäimillä voit muunnella kartan mittakaavaa.
HelMet-kirjastojen tarjontaa kysymästäsi aiheesta voit tutkia tietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html valitsemalla etusivulta sanahaun. Kirjoita hakukenttään sanat "kansanmusiikki Skotlanti" (ilman lainausmerkkejä). Pudotusvalikosta voit valita aineistolajin - et kertonut kysymyksessä, haluatko musiikkia äänitteinä, nuotteina vai jossakin muussa muodossa. Vai mahdoitko kysyä vain yleisesti, onko sellaista musiikkia olemassa?
Makuasia lienee, halutaanko keskiaikaisesta musiikista käyttää termiä kansanmusiikki. (Tosin 1700-luku ei kuulu keskiaikaan.) Niinpä voisit kokeilla myös hakusanoja "perinnemusiikki skotlanti". Saat esille suuren määrän äänitteitä ja nuotteja. Jos lisäät yhdeksi hakusanaksi vielä "1700-luku",…
Kirjastojen musiikkiosastolta voi lainata mm. kitaranuotteja ja -kirjoja. Niihin kuuluvat myös kitarakoulut ja sointuoppaat, joista ehkä olet kiinnostunut kitaransoittoa opetellessasi. Myös suomenkielistä materiaalia löytyy, joskin suurin osa on vieraskielistä. Lisäksi monet viihde-, pop- ja rock-nuotit on julkaistu nimenomaan kitaraa varten, jolloin niistä löytyy mm. sointu- / tabulatuurimerkintöjä. Pelkkiä sanoituksia sisältäviä laulukirjoja meillä on suhteellisen vähän; sanoituksia etsivät lainaavatkin pääasiassa nuottijulkaisuja, joissa nuottien lisäksi on kappaleiden sanoja.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston nuottien laina-aika on neljä viikkoa. Lainan voi uusiakin, mikäli teokseen ei ole tullut varauksia. Uusia voi…
