LSD vaikuttaa sitoutumalla mm. aistien, tunteiden ja muistin kannalta keskeisiin serotoniinireseptoreihin. Se aiheuttaa hallusinaatioita, joissa kuvailemasi kaltaisten geometristen kuvioiden ilmaantuminen näkökenttään on tavallista. Lisäksi hallusinaatioissa voi esiintyä esineiden liikkumista, muotojen muuttumista sekä synestesiaa. LSD:n vaikutukset voivat kuitenkin olla yksilöllisiä.Lähteet:LSD - PäihdelinkkiTietoa huumeiden haitoista | Mielenterveystalo.fiLSD - Nuortenlinkki
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo
Kyseinen kohta Fernando de Rojasin Celestinasta kuuluu Arto Rintalan suomennoksessa näin:"... älä pyydä minusta sellaista, mitä et voi antaa korjaamattomana takaisin." (s. 231)Rojas de, Fernando: Celestina, eli, Caliston ja Melibean tragikomedia. (suom. Arto Rintala, 2018)
Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä.
Welsh corgi ei tarvitse mitään erityistä corgiruokavaliota - tärkeää kuitenkin pitää huoli siitä, ettei painoa kerry, koska se on koirille haitallista.Hyvä perusohje koiran ruokinnasta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.elainlaakari.fi/klinikat/koiraklinikka/hoito-ohjeet/ruokinta/
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Helmet-kirjastoista voi lainata mm. vajaa parituhatta lautapeliä ja melkein neljätuhatta konsolipeliä. Voit varata niitä Helmet.fi:ssä kirjautumalla sisään, klikkaamalla sinistä pelin nimeä ja lopuksi Varaa teos-painiketta. Myös muista kaupungin- ja kunnankirjastoista löytyy lauta- ja konsolipelejä.
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
Hyvä tiedonlähde on luotettava ja aina kulloiseenkin tiedontarpeeseen sopivan tasoinen. Esimerkiksi, jos sinun tarvitsee tarkistaa vain yksittäinen fakta, vaikka Suomen asukasluku, riittää että etsit tiedon luotettavasta lähteestä, esim. Tilastokeskuksen verkkosivulta. Jos taas kyseessä on laajempi tiedontarve, vaikkapa esitelmän tekeminen, lähteitä on hyvä etsiä useampi ja vertailla niitä.Luotettavan lähteen kriteereistä löytyy napakkaa tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun materiaalista. Myös muut osat tästä verkkomateriaalista auttavat tiedonhaun opetuksessa. Kannattaa tutustua myös Lumme-kirjastojen verkkokirjaston tiedonhakusivuun ja sieltä löytyvään Tiedonhankinnan muistilistaan, jossa esitetään lyhyesti…
Hei, mainittu runo on nimeltään "Sanan tullessa". Se on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä nro 51-52 (ilmestynyt 23.12.1939), sivulla 34. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston sivuilta:23.12.1939 Suomen Kuvalehti no 51-52 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto "Sanan tullessa" -runo on myös julkaistu runovalikoimassa Sotatalvi, joka on julkaistu vuonna 1940. Kirja löytyy Vaskin valikoimista:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.579665?sid=5242678285Voit tehdä kirjaan varauksen verkkokirjastossa tai kääntyä Vaski-kirjastojen virkailijoiden puoleen.
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja…
Suosittelisin sinulle joko Rovaniemen tai Tervolan miesten kansallispukuja. Rovaniemen puvussa on paita, housut, liivi, huivi ja tietysti sukat ja jalkineet.Tervolan puvussa on paita, housut ja liivi ja tietysti sukat ja jalkineet.Rovaniemen miehen puvusta voit kysyä täältä :Suomen Perinnetekstiilit OyKisällinkatu 5, 2. krs 15170 LahtiPuh. 0469228400helmi@vuorelma.fi Tervolan puvusta täältä :YhteystiedotTaito Lappi Postikatu 196100 Rovaniemi0406800101shop(at)taitolappi.fi Kansallispukuja on myös käytettyinä myytävänä netissä.
Hei,Olympiasoihtu kulki Kreikan Olympiasta Tanskan ja Ruotsin kautta Suomen Tornioon, josta se kulkeutui monien käsien kautta lopulta Helsinkiin Olympiastadionille, jossa Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen sytyttivät olympiatulet. Tämän matkan aikana soihtua kuljetti yli 3000 henkilöä (Suomen osuuden aikana n. 1600), joiden henkilöllisyyksistä ei ole pidetty tarkkaa kirjaa. Emme siis valitettavasti osaa suoraan sanoa, kuka juoksi soihdun kanssa juuri eduskuntatalon kohdalla.Terttu Mämmelän teos Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti kertoo tekstein ja valokuvin paikkakuntakohtaisesti soihtuviestin etenemisestä. Voisin suositella teille kirjan lainaamista, jos haluatte tutkia asiaa vielä tarkemmin. Kirjoja…
Kyseessä on luultavasti Viljami Hautaviita, joka esiintyi 1920-1930-lukujen taitteesta ainakin 1970-luvulle. Hänet tunnettiin erityisesti niin sanottuna hammasatleettina sekä voimamiehenä: Hautaviita väänsi suussaan muun muassa hevosenkenkiä ja kiskoi hampaillaan suuria ajoneuvoja.Yle - Viljami Hautaviita voimaili hiuksillaan ja hampaillaan (28.3.2008)Finna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita taivuttaa hampaillaan hevosenkenkää suoraksiFinna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita vetää hampaillaan suurta ajoneuvoa. Hänen päällä paita, jossa teksti "Suomen teräsmies".Finna.fi - Viljami HautaviitaPIKI - Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat (1998)
Ilmatieteen laitoksen sivulla olevasta, vuodesta 1961 alkavasta tilastosta selviää, että vuosien 1976 ja 1977 kesät olivat hieman keskiarvoa viileämpiä. Tilastossa voi verrata kuukausien, vuodenaikojen tai vuosien keskilämpötiloja vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan. Tilaston mukaan vuonna 1976 kesän keskilämpötila oli 14,6° (poikkeama keskiarvosta -1,7°). Vuoden 1977 kesän keskilämpötila oli 14,5° (poikkeama -1,8°).Lähteet:Ilmatieteen laitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/
Lukijamme antoi vinkin: "Mielestäni signeerauksessa lukee selvästi T.Lauren. Kyseessä on silloin nähtävästi paljonkin Porvoossa maalannut Tryggve Laurén synt. 1893-." Verkosta etsimällä löytyvissä Tryggve Laurenin maalauksissa on todellakin juuri tuollainen signeeraus.
Kyllä vain, Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto olisi se paikka, jossa cd-levyjä voisi kuunnella. Nyt korona-aikana tämä palvelu ei ikävä kyllä ole käytössä.
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
