Etsin tätä tietoa verkosta, mutta en löytänyt kuin artikkeleita siitä, että ydinpolttonainetta vielä tuodaan Venäjältä tai siitä, että venäläinen uraani on korvattavissa.sekä Tilastokeskuksen raportin energiataloudesta, https://www.stat.fi/julkaisu/clhomy00rtq7g0buvlkdxhfig. En löytänyt hintatietoja Tilastokeskuksestakaan, mutta siellä on oma kysy-palvelu, josta voisi asiaa tiedustella, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html
Myöskään Ympäristöministeriön julkaisuista tietoa ei löytynyt, https://ym.fi/julkaisut. Asiaa kannattaa tiedustella Ympäristöministeriöstä, yhteystiedot, https://ym.fi/yhteystiedot
Euroopan unionin komission kertomus Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 löytyy…
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin…
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi…
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta…
Tätä teosta ei ole suomennettu. Suomen kirjastoista löytyy englannin- ja ruotsinkielinen käännös.Kirjojen tiedot Finna-palvelussa: https://finna.fi/Record/vaari.2659781?sid=4722749031#versions
Hei, veikkauspelien voiton lunastamisesta kannattaa tiedustella peliä myyvältä taholta.Alla Veikkauksen asiakaspalvelun yhteystiedot ja Veikkaukselta usein kysyttyihin kysymyksiin heidän vastauksensa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedothttps://www.veikkaus.fi/fi/artikkeli#!/dimy/kampanjat/yritys/usein-kysyttya
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi…
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen…
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,…
Vuosina 1964-1966 tuotannossa ollut Lamborghini 350 GT oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotannossa ollut automalli. Sitä edelsi prototyyppi Lamborghini 350GTV, jota valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1963. Lamborghini Miura oli tuotannossa 1966-1973.https://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini_350_GT
Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-…
Kirja löytyi Helmet kokoelmista vuoden 1999 painoksena. Linkki Helmet hakutulokseen.Ystävällinen virkailija luki säkeen puhelimessa. "Kyynelvuo osa ihmisen on, se sydäntämme viiltää"
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli…
Kyseessä voisi olla sarja Jessi ja Janni - etevät etsiväkaksoset (Lexi & Lottie). Ks. sarjan tiedot Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4362678Mikäli tämä ei ollut etsimäsi sarja, kannattaa kysyä asiaa vielä suoraan Yleisradiolta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
En löytänyt tätä laulua, mutta sain kollegalta ehdotuksen:Voisikohan laulu olla joku näistä Ylen Uskottomien laulujen illan biiseistä? Esimerkiksi OSSI KALEVI - Syrjähyppy, https://areena.yle.fi/1-66017884Tuo kappale löytyisi Tunnin tanssit - näinhän se käy -äänitteestä, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=syrj%c3%a4hyppy&id=ccc4f24e-3f20-4cc1-b8f4-5b5b94451464 . Se näyttäisi olevan kuunneltavissa Lahden kirjaston kotiseutukokoelmassa, https://www.finna.fi/Record/lastu.9941?sid=5083668450 Sieltä voisi kysyä, miten äänitteen saisi kuunneltavakseen, Lahden kirjaston sähköpostiosoite, kaupunginkirjasto@lahti.fiEhkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tämän kappaleen?
