Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Yleisen suomalaisen ontologian, Finton YSOn, mukainen hakusana hiljaiselle tietotaidolle on "hiljainen tieto".Finna.fi-hakusivuston kautta tällä haulla uusimmasta päästä löytyy esimerkiksi vuonna 2024 julkaistu "Tiedä mitä osaat : osaamisen tunnistamisen psykologia" (Siefen, Hanna , kirjoittaja, 1985- ). Hiukan vanhempia esimerkkejä ovat vuonna 2008 julkaistu "Hiljainen tieto / tietämistä, toimimista, taitavuutta" (Toom, Auli ; Onnismaa, Jussi , 1954- ; Kajanto, Anneli , 1949- ) sekä vuonna 2004 julkaistu "Yrityksen hiljainen osaaminen : kehittämisen uusi taso" (Toivonen, Veli-Matti , 1952- ; Asikainen, Riitta ; Ai-ai (yhtiö)).
Hakusanalla Lusitania löytyy Keski-Finna-verkkokirjastosta kaksi suomenkielistä teosta.Erik Larson: Kuoleman vanat: Lusitanian kohtalokas matka (tietokirja, hyllyluokka 39.5)Nora Roberts: Kohtalo kuljettaa (romanttinen viihdekirja, hyllyluokka 84.2 Romantiikka)Voit etsiä lisää teoksia valtakunnallisesta Finna.fi -hakupalvelusta sanalla Lusitania. Saat rajattua hakutuloksen suomenkielisiin teoksiin, kun valitset sivun vasemman laidan kielivalikosta kieleksi suomen.
HElsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrottiin, että ääsääntöisesti suomenkielisen lastenkirjallisuuden osalta ostetaan mieluummin kovakantisia kirjoja, jotka kestävät käytössä keskimäärin pidempään. Toki jos kovakantinen kirja on huomattavasti kalliimpi kuin kovakantiset kirjat tyypillisesti ovat ja valittavana on pehmeäkantinen edullisempi vaihtoehto, voidaanpäätyä myös pehmeäkantiseen.
Ilmiötä on tutkittu ja selitystä on yritetty löytää äänen säteilyn mekaniikasta ja ääniaaltojen käyttäytymisestä. Uudessa tutkimuksessa on löydetty selitys, joka liittyisikin ihmisen kuuloon eli ihminen kuulee huonommin vastatuulessa. Alla olevassa artikkelissa on käsitelty tuota sekä myös aiempia selityksiä:Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta | Aalto-yliopisto
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 .…
Joséphine : avlägsen i tid – men nära mig -kirja on ilmestynyt vain kovakantisena painoksena ruotsiksi vuonna 2023. Teoksesta on saatavilla ruotsiksi kovakantisen painoksen lisäksi vain e-kirjaversio sekä digitaalinen äänikirja, pokkaripainosta siitä ei ole otettu. Tieto on peräisin kustantaja Bonnier Faktan sivuilta.Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teoksesta kuin tämän ruotsinkielisen painoksen, joten sitä ei ole vielä suomennettu. Bonnier omistaa Suomessa Tammen ja WSOYn kustantamot eikä niiden sivuilta tai julkaisuohjelmasta löydy mainintaa kirjan suomennoksesta. Myöskään muiden isompien kustantamoiden julkaisuohjelmista tai vapaan internetsanahaun tuloksista ei löydy mainintaa kyseisen teoksen suomentamisen aikeista.…
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Olisin itsekin ehdottanut Ruokaviraston puoleen kääntymistä, mutta olet sieltä ilmeisesti jo saanut kielteisen vastauksen. Ruokaviraston sivuilla on lista sen käyttämistä elintarvikelaboratorioista, joista Helsingissä sijaitsevat Eurofins Scientific Finland-niminen yritys ja Metropolilab Oy. Omilla sivuillaan nämä laboratoriot ilmoittavat palvelevansa myös yksityishenkilöitä, mutta ilmeisesti ne tekevät elintarvikeanalyysejä vain tietyillä osa-alueilla, kuten allergeenit, mikrobiologia tai orgaaniset vierasaineet. Aina voit tietysti kokeilla ottaa yhteyttä suoraan näihin laboratorioihin.Muut netistä löytyvät laboratoriot ovat lähinnä kliinisiä laboratorioita eli tutkivat vain ihmisten tai eläinten näytteitä.Lähteet:Ruokavirasto.fi.…
Löytämistäni kirjallisista ja sähköisistä lähteistä päätellen liian korkeaksi kasvanutta jukkapalmua eli kiiltojukkaa voi lyhentää halutusta kohdasta. Ohjeiden mukaan voit juurruttaa uusia kasveja jukan latvapistokkaista. Tarkempia ohjeita kasvin hoitoon kannattaa kysellä esimerkiksi Martoilta, kukkakaupoista tai puutarhaliikkeistä. Lähteet:https://www.etlehti.fi/artikkeli/Asiantuntijat/kysy_piha_puutarha/voiko_jukkapalmua_leikatahttps://vihersisustushetki.fi/helppohoitoinen-jukkapalmu-viihtyy-valossa/ Lipponen, Visa: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY 2001.Heitz, Halina: Ruukkukasvit. Tammi 1992.
Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire…
Mieleen tulee Petri Hohenthalin vuonna 1976 julkaistu kansanlaulupohjainen albumi Pois murheet! Yksi sen lauluista on Miksi mennä naimisiin.Miksi mennä naimisiin
