Tässä alustavaa listaa saamelaisten ja suomalaisten esihistoriaa käsittelevistä teoksista. Moni alla luetelluista käsittelee sekä saamelaisia että suomalaisia.Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taideLehtola: Entiset elävät meissä : saamelaisten historiat ja SuomiItkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osa 1 ja osa 2Wiik: Suomalaisten juuretLang: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoriaVirrankoski: Suomen historia : maa ja kansa kautta aikojenMuinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalleLisää teoksia löydät Keskikirjastojen Finnasta esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia asiasanoja hakukentässä:esihistoria, asutushistoria, arkeologia, suomalaiset, saamelaiset, Suomi.Kirjojen…
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Valitettavasti emme löytäneet nuotteja kyseiseen kappaleeseen, etsinnöistä huolimatta. Etsin nuotteja Kyösti Rothin nimellä ja laulun nimellä. Mitään ei valitettavasti löytynyt. Voi olla, että kappaleen nuotit eivät sisälly mihinkään painettuun nuottikirjaan.
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
Anna-Maija Raittilan runo Kolmiapila sisältyy hänen runokokoelmaansa Paratiisini puut (1999, s. 49).https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.192777?sid=5188941326
Tarkastelin kyseistä kohtaa saksankielisestä alkuteoksesta Der Butt. Myös siinä lapset huutavat arvoituksellisesti Manzi, Manzi. Sanoille ei löydy mitään selkeää käännöstä, joten ne tuskin tarkoittavat mitään tarkasti määriteltyä. Paremminkin kyse on lorun kaltaisesta hokemasta, jota lapset lallattelevat huvin vuoksi. Tai kenties he kutsuvat kirjan kampelaa tällä nimellä. Selkeä merkitys on vaikea hahmottaa.Der Butt Internet Archive -palvelussa: https://archive.org/details/derbuttroman0000gras
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Voisiko kyseessä olla kuvakirja nimeltä "Isosisko ja pikkuveli maailmalla", tekijänä Barbro Lindgren. (Tammi, 1993) Kirjassa isosisko ja pikkuveli vierailevat eri naapureiden luona ja saavat mm karkkia ainakin yhdeltä naapurilta. Kuvitus kirjassa on juurikin melko pelkistetty ja monella sivulla pienet kuvat ja valkoinen tausta.
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
84 on kertomakirjallisuuden ylin luokka, https://finto.fi/ykl/fi/page/84YKL-ohjeista näkee, että siihen ei luokiteta käytännössä oikeastaan mitään kirjallisuutta, sellainenkin aineisto, joka sisältää kertomakirjallisuutta monella kielellä, luokitetaan joko pääkielen mukaan tai useamman kielen mukaan, joten se on käytännössä tuollainen kattoluokka tai otsikkoluokka.84.1 taas ei ole käytössä.YKL-luokitus pohjautuu Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoimaan kymmenluokitukseen (Dewey Decimal Classification). Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:…
Pitämä-substantiivi tarkoittaa epäedullisesti vaikuttavaa työn jälkeä. Sanaa käytetään vain kuvainnollisessa yhteydessä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pihdit?source=suggestionhttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf
Vaski-kirjastoilla on käytännöt myöhässä olevan aineiston käsittelyyn. Heti eräpäivän jälkeen asiakkaalle alkaa kertyä päivittäinen myöhästymismaksu, joka on tällä hetkellä 30 senttiä lainaa kohden päivässä. Päivittäisiä myöhästymismaksuja kertyy kuitenkin enintään yhdeksään euroon saakka lainaa kohti. Kun aineisto on myöhässä seitsemän vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä kaksi euroa. Kun aineisto on myöhässä 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen, joka on tällä hetkellä viisi euroa. Nämä muistutusmaksut peritään myöhästymismaksujen lisäksi. Kun eräpäivästä on kulunut viisi viikkoa eikä nide ole palautunut, asiakkaalle lähtee lasku perintätoimiston kautta. Laskuun…
Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Kysymys on erittäin laaja ja monisäikeinen!Syitä Amerikkaan lähtöön oli varmasti yhtä monta kuin lähtijääkin. Suomen siirtolaisuus oli osa koko Eurooppaa koskettanutta muuttoilmiötä. 1800-luvun puolivälissä matkustaja- ja tietoliikenteen nopeutuminen synnytti Amerikkakuumetta. Esim. lehdet kirjoittivat Amerikan suurista rikkauksista ja mahdollisuuksista. Amerikkaan lähteneet sukulaiset, tuttavat ja kylänihmiset lähettivät kotimaahan kirjeitä, joissa houkuttelivat muitakin lähtemään Amerikan ihmemaahan. Amerikka taas tarvitsi työvoimaa, ja Suomeenkin tuli siirtolaisten värväreitä. Väestö kasvoi koko Euroopassa, sillä esimerkiksi sotia oli 1800-luvulla suhteellisen vähän. Syntyi "suhteellista liikaväestöä", jolle kotimaa ei pystynyt…
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on tapana järjestää kokoelmasta poistetun aineiston myyntitapahtuma pari kertaa vuodessa. Muulloin kirjaston aineistoa ei myydä, ja myynnissä on vain jo poistettua aineistoa. Seuraava poistomyynti on syksyllä. Kannattaa seurata ilmoitteluamme.
Oletan, että olet etsimässä avoimesti julkaistua tutkimustietoa aiheesta. Kaupallisista hakupalveluista ja vertaisarvioituja lehtiä sisältävistä e-aineistoista tutkimustietoa on toki mahdollista löytää, mutta se on maksullista.
Näistä tietokannoista/hakukoneista voit etsiä kokonaan avoimesti julkaistua tutkimustietoa, joka on maksutonta:
BASE - search for open access publications in repositories around the world: https://www.base-search.net/
CORE - seamless access to millions of open access research papers: https://core.ac.uk/
DOAJ Directory of Open Access Journals: https://doaj.org/
Tein itse muutamia testihakuja BASEen ja DOAJ:iin. Hakuterminä käytin “visually impaired children”.…
Puolustusmenojen jakautuminen on esitetty esim. Valtion talousarvioesityksessä 2020. Esitys ei mene valitettavasti tälle tarkkuudelle. Kauppalehdessä uutisoitiin 6.12.2018 valtakunnallisten paraatien maksaneen maavoimien järjestäminä keskimäärin 100 000 euroa. Lukuun ei lasketa lentonäytösten kustannuksia, koska ne lasketaan koulutukseen liittyvään lentotoimintaan. Valtakunnallisia paraateja järjestetään lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa, 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä 6.12. Puolustusministeriön hallinonalan menot 2020 talousarvioesityksessä ovat yhteensä 3158 miljoonaa euroa. Vierailujen kustannuksia on hankalampi määritellä. Esimerkiksi kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53,1 milj. euroa v. 2020…
