Ilmatieteen laitoksen sivulla olevasta, vuodesta 1961 alkavasta tilastosta selviää, että vuosien 1976 ja 1977 kesät olivat hieman keskiarvoa viileämpiä. Tilastossa voi verrata kuukausien, vuodenaikojen tai vuosien keskilämpötiloja vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan. Tilaston mukaan vuonna 1976 kesän keskilämpötila oli 14,6° (poikkeama keskiarvosta -1,7°). Vuoden 1977 kesän keskilämpötila oli 14,5° (poikkeama -1,8°).Lähteet:Ilmatieteen laitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/
Huvikiellosta säädettiin vuonna 1968 laissa julkisista huvitilaisuuksista https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1968/492 . Tämän vuonna 1968 annetun lain 5 §:ssä on lueteltu huvikiellon voimassaoloajat. Ajantasaistetussa versiossa vuodelta 1998 lain 5 § :ssä todetaan, että ” Julkisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pääsiäispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aattoillasta kello 18.00 lukien 24 tunnin aikana.Sunnuntaisin ja muina kirkollisina juhlapäivinä ei saa toimeenpanna julkista huvitilaisuutta kello 8.00 ja 12.00 välisenä aikana.” Tämän jälkeen lista tilaisuuksista, joita kielto ei koske (kuten vuoden 1968 versiossa)Vuoden 1968 lain 22 §:stä löytyy viittaukset vuotta 1968…
Kollega ehdotti kauhusarjaa The Strain. Siinä ei ole ihmissusia, mutta vampyyrejä on (ei niin perinteisiä) ja virus lähtee leviämään lentokoneesta. Virus leviää ihmisestä toiseen. Se perustuu Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin kirjoittamaan Vitsaus-trilogiaan. The Strain Imdb:ssä, https://www.imdb.com/title/tt2654620/
Toinen ehdotus on Battledogs vuodelta 2013.
Jätelaissa 646/2011 säädetään keinoista, joilla jätelain noudattamista valvotaan, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L13. Pykälästä 129 löytyvät uhkasakkoa koskevat määräykset.
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset. Ely-keskuksesta osataan varmaankin kertoa, voisiko tuollaisessa tilanteessa uhkasakko tulla kyseeseen.
Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita.
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
Finna.fi
Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä joitakin mahdollisesti sopivia kirjoja.
Aikuisten kaunokirjallisuutta
Tommi Kinnunen: Lopotti
Kalle Niinikangas: Tervetuloa Mongoliaan
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
Sofi Oksanen (toim.): Sokea ei pelkää pimeää (novellikokoelma)
Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition
Tietokirjallisuutta
Hanna Väätäinen: Rumbasta rampaan - vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolitanssissa (väitöskirja)
Matti Laitinen: Vammaiset - vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?
Amu Urhonen: Kompastuksia - vammaispoliittinen pamfletti
Janette Hannukainen, Tuomas Leppäniemi, Veeti Nevalainen, Sanni Purhonen & Sanna Rämö (toim.): Puhu…
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970?
Kyseessä on jonkin asteinen dystopia kuvaus.
Olisikohan kaipaamasi kirja seuraava :
TEKIJÄ JUVA, KERTTU, kirjoittaja
TEOS KUN MANSIKKAHILLO LOPPUI / KERTTU JUVA
Julkaisutiedot 1957 Otava
Meidän lasten kirjasto
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Kirjaston kirjoista, jotka löytyvät haulla seurustelu tai käytösoppaat, voisi löytyä sopivaa lukemista tuon pulman selvittämiseksi. Väestöliiton Hyvä kysymys vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat elämän eri tilanteissa, myös sitä voi selailla. Paras tapa olisi ehkä kuitenkin olla vain oma itsensä ja pyytää.
En löytänyt tätä näytelmää eikä Kirjasammosta oikein löytynyt sopivia. Lastenkirjainstituutin tietokannasta haku varikset näytelmät ei tainnut sekään osua, sieltä löytyi Variksen pesä -niminen teos viime vuosisadan alusta. Tuntisiko joku lukijoistamme?
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin…
Hei!
Internetin albumitietokanta Discogs määrittelee kyseisen singlen genreksi jazzin joka on myös määritelty kyseisen yhtyeen genreksi. Tyyliä ollaan myös kuvailtu contemporary jazziksi, smooth jazziksi, funkiksi tai souliksi. Kuunneltuani kappaletta sanoisin että lähimmäksi tästä osuu contemporary jazz tai smooth jazz vaikkakin kappale sisältää paljon vaikutteita muistakin edellä mainituista genreistä.
Lähteet:
https://www.discogs.com/release/2005098-Fourplay-Between-The-Sheets
https://www.discogs.com/artist/282091-Fourplay-3
Voit Espoon ja Helsingin musiikkihuoneita Varaamo-palvelun kautta kautta. Helsingin tiloja voit varata https://varaamo.hel.fi/ -sivulta, Espoon tiloja https://varaamo.espoo.fi/ -sivulta. Varaamon tiloja voit katsella kirjautumatta, varaaminen edellyttää kirjautumista Google- tai Yle-tunnuksella. Facebook-tunnuksella kirjautumista ei tällä hetkellä suositella teknisten ongelmien vuoksi. Vantaan tiloja voit varata Timmi-järjestelmän kautta https://asp3.timmi.fi/WebTimmi/index_v2.html#/826 . Myös Timmin tiloja voi katsella kirjautumatta. Jos päätät varata tilan, voit tehdä sen kirjautumalla Suomi.fi-tunnuksilla.
Promentor-palvelun kielikurssit kuuluvat Vaski-kirjastoissa maksuttomiin e-aineistoihin. Käyttöön vaaditaan Vaskin kirjastokortti ja kirjastossa tallennettu tunnusluku.
Palveluun kirjaudutaan sivun oikeasta yläreunasta kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Kurssi lainataan painamalla "Lainaa kurssi" -painiketta. Ensimmäisellä lainaus- tai varauskerralla täytyy hyväksyä käyttösäännöt. Kurssien laina-aika on 14 vuorokautta. Jos haluttu kurssi on jo lainassa, sen voi varata painamalla "Lisää itsesi jonoon" -painiketta. Palveluun kirjautuneena näet kurssin saatavuuden sekä päivämäärän, jolloin saat kurssin käyttöösi, mikäli teet siihen varauksen. Varauksen voi perua painamalla ”Poistu jonosta” -painiketta. Lainassa…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Sain kaksi hyvää vaihtoehtoa vastaukseksi. Voisikohan se ohjelma olla nimeltään Mysteriet på Greveholm. Sarjan jaksot olivat kuulemma parilla eri vhs-
kasetilla. Toinen vinkki oli Besökarna (eng The Visitors), aika tunnettu ruotsalainen nuorille suunnattu kummitustaloelokuva 1980-luvun lopulta: https://www.imdb.com/title
/tt0094730/ Toivottavasti näistä ajatuksista oli sinulle apua.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai…
