Kyseessä on 13. Kenttäsairaala, jonka sotapäiväkirja on onneksi säilynyt, ja löytyy Kansallisarkiston digitoimana Astia-verkkopalvelusta.Jos oikein käsialoja tulkitsen, 13. KS aloitti toimintansa YH:n aikana Kontuvaarassa, siirtyi sieltä marraskuussa 1939 Pitkärantaan ja joulukuun alussa Impilahdelle, sieltä myöhemmin joulukuussa Suistamon Leppäsyrjään, tammikuussa Suursarkaan ja helmikuussa Hämekoskelle jonne sairaala jäi talvisodan loppuun asti.
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
asiasanaa Hindenburg käyttämällä meiltä löytyy pari käännettyä teosta.Boetius, Henning: Tuhkasta nousee feeniks Downvell, Paul: Tositarinoita selviytymisestä, tämä on nuortenkirja.Katsoin myös finna.fi osoitteesta koko Suomen kirjastojen tiedot, mutta kertomakirjallisuutta ei muuta löydy.Tietokirjoja sitten jonkin verran toki.
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Rusthollit olivat ruotujakolaitoksen aikaisia ratsutiloja, joiden omistajien oli velvollisuus verovapauksia vastaan varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Järjestelmä lakkautettiin lopullisesti vuonna 1886. Kielenkäytössä sanat 'rustholli' ja 'rusthollari' säilyivät tämän jälkeenkin.Lähteet: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja Harri Nykänen, Kansakunnan kohottamat
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä…
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Yksittäisten neutraalien kilpailijoiden (Individual Neutral Athletes, AINs) kategoria otettiin käyttöön Kansainvälisen olympiakomitean toimesta Pariisin olympialaisissa vuonna 2024. Nämä kilpailijat ovat venäläisiä tai valkovenäläisiä, jotka eivät voi kilpailla oman maansa edustajina voimassa olevien pakotteiden vuoksi. Ehdot tällaiselle kilpailijalle ovat erittäin tiukat. Vuonna 2024 vain 11 kaikkiaan 4600 olympiakilpailijasta täytti nämä ehdot.Ehtoja on kaikkiaan kuusi. Nämä ovat ehdot tiivistetyssä muodossa ja niiden tarkempi sisältö löytyy alla olevasta linkistä.Ehdot täyttävät venäläiset tai valkovenäläiset kilpailijat kilpailevat ja palkitaan yksittäisinä neutraaleina kilpailijoina. Ei siis maidensa edustajina.Venäläisten tai…
Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Netistä löytyneen tiedon mukaan presidentti Niinistö antoi Putinille kuusi "euro-Kossua" (IL 20.9.2023). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemmin "Mistä tulee Koskenkorvan viinan 0,7 litran pullon nimitys "eurokossu". Siihen vastattiin näin 18.9.2024:Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki…
Vaikka ei olekaan käännösromaani, voisiko kyseessä olla Siiri Enorannan Gisellen kuolema? Kirjavinkit.fi-sivuston mukaan kirjassa on sisarukset Joel ja Linnea, joista Linnea muuttaa Ruotsiin Inga-tädin luo.Lähde:Kirjavinkit.fi. https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/gisellen-kuolema/ . (Viitattu 21.8.2025)
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Kyseessä on varmaankin Carl Barksin tarina Kylmä kauppa vuodelta 1957. Tarinassa Roope-setä ostaa huutokaupassa pallon bombastiumia, maailman harvinaisinta alkuainetta, jonka käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole tietoa. Lopulta selviää, että yksi atomi bombastiumia muuttaa tynnyrillisen vettä herkulliseksi jäätelöksi, jonka maku vaihtelee tynnyreittäin. Tarina on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Aku Ankan taskukirjassa 50, Rahamies Roope, ja viimeisimmäksi Carl Barksin parhaat sarjat -kokoelmassa Koralliluolan kummitus.Lähteet:https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/carl-barks-kylma-kauppa-1957.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bombastiumhttps://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/carl-barksin-parhaat-sarjat-koralliluolan-kummitus/…
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä…
Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
