Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
Hei
Joko olette lukeneet Timo Parvelan Ella ja Pate kirjasarjat? Kiva sarja on myös Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto. Oma suosikkini on Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-sarja. Aikuiselle lukijallekin hauskaa luettavaa.
Savonlinnan kirjastosta voit tilata YLLÄTYS!-kirjakassin. https://www.savonlinna.fi/kirjasto/savonlinnan-kaupunginkirjasto-lapset-ja-nuoret/yllatys-kirjakassit/
Lukemo.fi:ssä on myös lukuvinkkejä eri teemoissa: https://lukemo.fi/kirjavinkit/lastenkirjat/
Kannattaa vierailla myös eri kirjastojen sivuilla. Niistä löytyy vinkkejä ja suosituksia myös lapsille.
Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Mukavia lukuhetkiä.
Forssan punaisten muistomerkistä löytyy vain tieto, että sen on pystyttänyt työväenjärjestöt vuonna 1945.
Lähde:
Työväenliike.fi: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-muistomerkki-37/
Kirjasampo tarjoaa listan Suomessa asuvista / Suomessa joskus asuneista saamelaiskirjailijoista. Listassa on mukana myös runoilijoita.
Saamelaiskirjailijat | Kirjasampo
Helmet-tietokannasta voi hakea runoja alkukielen mukaan. Silloin kannattaa valita Tarkennettu haku. Hakusanoiksi voi silloin yhdistää RUNOT ja VIRONKIELINEN KIRJALLISUU / SAAMENKIELINEN KIRJALLISUUS yms. Kun vielä valitsee kieleksi SUOMEN, saa hakutulokseksi tietysti kielestä suomen kieleen käännettyjä runoja. Haku on esitelty liitteenä olevassa linkissä. Ongelmana on se, että hakutulos kertoo vain alkukielen, se ei kerro siitä, missä henkilö on asunut. Hakutuloksessa voi olla siis mukana Ruotsissa tai Norjassa asuvien saamelaisrunoilijoiden teoksia.…
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Internetistä löytyy juutalaiseen kulttuuriin, heprean kieleen ja Israeliin erikoistuneita ryhmiä, joiden välityksellä voi lähteä etsimään hepreankielisiä kirjeenvaihtokavereita:
Esim.:
Hebrew Language Pen Pals (Pen Friends)
https://www.mylanguageexchange.com/Pen-pals/Language/Hebrew.asp
Friends of Israel and the Jewish culture
https://www.facebook.com/israeljewishculture/
Israelin ystävät, Lahden seudun paikallisosasto https://www.facebook.com/profile.php?id=100054206424019&sk=followers …
Lahden kaupunginkirjaston runosuomennostietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy yksi kokoelma, josta runo löytyy;
Kääntäjä:
Saaritsa, Pentti
Teoksessa:
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot
Huomautuksia:
S. 51. Kokoelmasta Runoja (Dikter, 1916).
Kyseinen suomennostietokanta siirtyy Kirjasampoon maaliskuun jälkeen. Vanhan aineiston siirtymisen aikataulu on vielä avoin, uutta aineistoa sieltä jo löytyykin. Kirjasammosta kannattaa etsiä tietoa kirjoista ja runoista muutenkin. Etusivu | Kirjasampo
Tekstin julkaisemisesta konserttiohjelmassa kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin. Oletan, että tapauksessasi on hankittava lupa käännöksen…
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Esperantoliiton sivuilla kerrotaan itsenäistyneen Suomen ensimmäisestä kansainvälisestä kongressistä vuonna 1922. Kyseessä oli Esperanton maailmanliiton, Universala Esperanto-Asocion (UEA), maailmankongressi, joka järjestettiin Helsingissä, https://www.esperanto.fi/gk-oj/ensimmainen-kansainvalinen-kokous-itsena…
Ensimmäiset messut itsenäisessä Suomessa järjestettiin Helsingissä 1920, https://100.messukeskus.com/messukeskus-100/
Molemmat olivat suuria tapahtumia, jotka huomioitiin mm. lehdistössä. Artikkeleita voi jäljittää Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/
Aiheeseen liittyviä kirjoja ei näytä olevan kovin paljon, mutta ehkäpä näistä olisi hyötyä:
Sirén, Martti: Suklaakarkkeja Sammosta : lisää matemaattisia taikatemppuja ja työkaluja hauskempaan opetukseen (MFKA-kustannus, 2019)
Schrøder, Michael: Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla (WSOY, 1963)
Superprof-blogista löytyy artikkeleita aiheesta:
https://www.superprof.fi/blog/matematiikka-paassalaskenta/
https://www.superprof.fi/blog/matematiikan-laskutavat/
Tein sinulle haun Keskikirjastojen verkkokirjastosta sanoilla Jämsä ja kuvateokset:
https://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%…
Hakua on rajattu poistamalla Esko ja Martti Jämsän kirjoittamat kirjat.
Listan ensimmäisistä kirjoista löytyy varmaan parhaiten etsimiäsi kuvia. Korttikokoelma kertoo Jämsästä -kirjan valokuvat ovat vanhempia. Uusimmat ovat vuodelta 1959. Voit tutkia listan avulla tarkemmin kirjojen sisältöä ja varata kiinnostavimmat kirjat.
Helmet-verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "vesivarat" muun muassa alla listatut tietoteokset, jotka voisivat sopia toiveisiinne. Näyttää siltä, että aivan viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt uusia teoksia suomeksi kyseisestä aiheesta. Lisäsin listalle myös yhden englanninkielisen teoksen, joka on vuodelta 2023.Nollapäivät : kun kaupunki kriisiytyy / Annu Kekäläinen (2021)Rajaton vesi, rajalliset vesivarat / Jorma Keskitalo (2017)Veden varassa : globaali kamppailu oikeudesta veteen / Maude Barlow (2013)Kirja vedestä / Anja Portin (2010)Vesi : maailmanlaajuisen kriisin syyt, seuraukset ja kustannukset / Julian Caldecott (2009)Välttämätön vesi : hyvinvointi, luonto, tulevaisuus / Tanja Krämer (2009)The last drop : solving the world's…
valitettavasti tähän ei löydy nyt vastausta. Kysyin myös koko Suomen kattavalla kirjastonhoitajien sähköpostilistalla tätä asiaa, mutta valitettavasti tietoa ei löytynyt sieltäkään.
Kyseessä näyttäisi olevan vuosina 1937-1954 ilmestynyt Kuva : taidelehti. Vuosien 1937-1939 digitoidut numerot ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa arkistossa. Myös vuosien 1940-1944 numerot on digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeussyistä käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa. Lehteä kustansi myöhemmin Otavaksi nimensä muuttanut Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Lehden tarinasta voisi löytyä enemmän tietoa Yhtyneiden kuvalehtien historiikkiteoksesta:Karlsson, R. (1996). Kansikuva uusiksi: Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä kuvalehdissä. Yhtyneet kuvalehdet.
Valitettavasti teosta ei löydy kuin suomeksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Search/Versions?id=diana.109581&search=versions. Tekijän muita teoksia löytyy kirjastoista englanniksi. Linkki Finna hakutulokseen
Ei löytynyt tietoa, että kyseistä spesiaalijaksoa oltaisiin näytetty Suomessa. Ainoa jouluaiheinen mikä on varmasti näytetty Suomessa on Mupettien joulu (The Muppet Christmas Carol, ilmestynyt 1992).
Kodin kuvalehden sivuilla on onneksi Suuren käsityölehden mallihaku vuodesta 2013 alkaen. Siellä voi hakea ohjeita sanahaulla. Villatakki tuotti 64 tulosta. Linkki hakuun.Myös Novitalla on neulemallien haku sivuillaan. Linkki sivuille.Drops Design sivustolla on ilmaisia neuleohjeita haettavissa mm. langan, neuletiheyden ja vaikeusasteen mukaan. Linkki sivulle.
