Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Kyllä, LP:n kansikuva viittaa Merihaka-Sörnäinen alueeseen. Kuva on otettu Kaikukadun kevyen liikenteen sillalta koilliseen. Taustalla näkyy 1909 valmistuneen Suvilahden höyryvoimalan, nykyisen Kattilahallin, punatiiliset savupiiput. Sörnäisten rantatien ylittävä ramppi on purettu, niin kuin myös Partekin siilot.Levyn kansi: https://music.apple.com/fi/album/maailman-valtateill%C3%A4/656119859Lähteet:-Kattilahalli | Suvilahti -Sörnäisten rantatie (Sörnäinen, Helsinki, Finland) May 28, 2025 - Sörnäisten rantatie – Wikipedia
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin…
Meillä ei ole myynnissä olevista kirjoista listoja. Syksyllä mahdollisesti järjestämme suuremman myyntitapahtuman, mutta myytävistä teoksista emme pidä listaa. Pääkirjastolla on myöskin myyntihyllyt uutuusalueen huoltoväylän puoleisessa päädyssä lähellä hissiä. Sielläkin on myös kirjallisuutta sekä muuta aineistoa kuten levyjä ja lehtiä, mutta näistä ei pidetä kirjaa mitä siellä on. Tämä käytäntö on kirjastoissa muuallakin.
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938.…
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen…
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Se, mikä perusteos kannattaa omaksi taidehistorian johdannokseen valita, riippuu paljolti siitä, kuinka perusteellisesti haluaa asiaan perehtyä ja miten aikoo aihetta lähestyä. Pikakurssia kaipaavalle on omat kirjansa, seikkaperäisempää otetta tarvitsevalle omansa. Valita voi myös "kertovan" tyylin ja hakuteosmaisen lähestymistavan välillä.Perusteellista otetta haluavalle suosittelisin Kirkes-kirjastojen valikoimasta Hugh Honourin Maailman taiteen historiaa (928 sivua). Hieman tätä tiivistetympää, mutta silti laajaa esitystä tarvitsevalle voisi käydä E. H. Gombrichin Maailman taiteen historia (497 s.) ja ytimekästä otetta kaipaavalle saattaisi riittää Marjatta Tolosen Matka taiteen historiaan (141 s.). Hakuteostyyppistä taidehistoriaa…
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Olisikohan kyse hevosesta?Herasilmä tarkoittaa tavanomaisen tummasilmäisetä poikkeavaa sinisilmäistä hevosta. Linkki wikipediaan.Hulta taas on Kemiönsaarelaisen kylän nimi. Linkki wikipediaan.
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Ajantasaisen tilanteen näkee Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi sivulta. Kirjoita hakukenttään verenpainemittari.Kun tein haun äsken, niin kirjastoissa paikalla olevat verenpainemittarit olivat Vantaalla Hakunilan kirjastossa sekä Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa.
Laulu on alun perin norjalaisen Rolf Løvlandin sävellys "You Raise Me Up". Englanninkielisestä versiosta löytyy nuotinnos usealta kokoelmalta. Samoin Kari Tapion suomeksi sanoittamasta versiosta "Kuin taivaisiin" löytyy nuottiversio. Sen sijaan Seppo Järvisen sanoittamasta versiosta ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sanat löytyvät ainakin Reijo Ikosen levyn Yksin rakkaus vihkosta sekä tästä verkkokeskustelusta.
Varauksen voi tehdä vasta sitten kun kyseisestä levystä on ainakin yksi kappale tarjolla. Tässä tapauksessa levy on ilmeisesti hankittu Helsinkiin, mutta sitä ei ole ehditty laittaa lainauskiertoon. Varaus onnistuu, kun siellä näkyy ainakin yksi nide.
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Helsingin kirjastojen Enter ry:n opastuspaikat löydätte esimerkiksi alla olevasta linkistä Enter ry:n sivuille. Kannattaa muistaa, että opastusta on myös muualla kuin kirjastoissa. Kirjastojen opastuksiin pitää varata aika. Ajanvarauksen voi tehdä soittamalla suoraan kirjastoon.
Enter ry:n opastuspaikat https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/#token-2377769
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Digitalkkarit opastavat mm. Kallion, Itäkeskuksen, Kannelmäen, Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Pasilan ja Vallilan kirjastoissa. Digitalkkarit ovat datanomiopiskelijoita, jotka suorittavat harjoittelua kirjastoissa. Digitalkkarin yksilöopastuksista voi kysyä lisää suoraan ko. kirjastoista. Myös ajan voi varata…
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
