SM-liigan parhaat pisteet kaudella 1975-1976 on Martti Jarkolla ja kaudella 1979-1980 Matti Hagmanilla. Lähteet:Jääkiekkokirja 1976-77Jääkiekkokirja 1980-81Digitoidut kirjat ja lehdet - Tahto
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople.…
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Muun muassa nämä kirjat kuvaavat tai sisältävät vähintään mainintoja Savon köyhän naisväen elämästä 1900-luvun alussa. Osa kirjoista on saatavilla suoraan Jyväskylän kaupunginkirjastosta, osan voi tilata muista Keski-kirjastoista tekemällä seutuvarauksen. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden verkkokirjastosta osoitteessa keski.finna.fi. Huomioithan, että Jyväskylän pääkirjaston varastossa sijaitsevat kirjat noudetaan varausten perusteella. Tee siis niihin varaus ennen kuin lähdet kirjastoon.Tietokirjallisuutta:Työteliäs ja uskollinen: naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)Riitta Räsänen: Savo ja sen kansa (2008)Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (1931); Tuohitorven mailta (1933)Kauko Tervamäki: Hollikyydin…
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
Kyseessä on mahdollisesti Carl Barksin tarina Aku Ankka kengurujen maassa (julkaistu myös nimellä Kengurujen maassa). Lisää tietoa sekä kirjat, joissa tarina on julkaistu: inducks.org
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Kyseessä on varmaankin Carl Barksin tarina Kylmä kauppa vuodelta 1957. Tarinassa Roope-setä ostaa huutokaupassa pallon bombastiumia, maailman harvinaisinta alkuainetta, jonka käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole tietoa. Lopulta selviää, että yksi atomi bombastiumia muuttaa tynnyrillisen vettä herkulliseksi jäätelöksi, jonka maku vaihtelee tynnyreittäin. Tarina on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Aku Ankan taskukirjassa 50, Rahamies Roope, ja viimeisimmäksi Carl Barksin parhaat sarjat -kokoelmassa Koralliluolan kummitus.Lähteet:https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/carl-barks-kylma-kauppa-1957.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bombastiumhttps://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/carl-barksin-parhaat-sarjat-koralliluolan-kummitus/…
Pottermore-artikkelin mukaan Gilderoy Lockhart opiskeli Tylypahkassa vuosina 1975–1982 ja kuului Korpinkynteen. Lockhart toimi pimeyden voimilta suojautumisen opettajana lukuvuonna 1992–1993, kun Harry Potter ja kumppanit kävivät toista luokkaa.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita.
Voisiko kyseessä olla Ivan Calbéracin ohjaama elokuva Opiskelijatar ja herra Henri vuodelta 2015? Siinä nuori opiskelijatyttö muuttaa äreän pariisilaisvanhuksen alivuokralaiseksi. Elokuva on esitetty YLE:llä vuonna 2019:https://areena.yle.fi/1-4192175
