Jäniksen kokemaan ihmisen pelkoon vaikuttaa sen luontainen käyttäytyminen ja geenit – ihminen on jänikselle peto, jota pelätään ja jolta suojaudutaan. Luonnossa elävien eläinten käytöstä ohjailevat ne perustarpeet, jotka palvelevat niiden selviytymistä (ruuansaanti, poikasten suojeleminen, lepopaikan löytäminen). Lisäksi käytökseen vaikuttavat opitut asiat, tunteet, sekä yksilöllinen käyttäytyminen.
Myös linnut pelkäävät petoja ja suojautuvat niiltä. En löytänyt lähdettä siihen, että linnut olisivat erityisesti oppineet olemaan pelkäämättä ihmisiä, enemmänkin että perustarpeiden täyttäminen menee pelon edelle tai että ne ovat oppineet erilaisia keinoja löytää ruokaa. Arkielämässä tästä on paljon esimerkkejä mm.…
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Hei!
Nyt näköjään kortillasi ei ollut maksua. Olisiko ollut vain viive, niitä ei ole kyllä ennen ollut kuin max viiden minuutin mittaisia. Ehkä virkailija teki valitettavan virheen, mikä sekin on tälläisessä perusrutiinissa outoa. Olisi kannattanut kysyä suoraan Oodista. Yleensäkin käytännön kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä käyttämäänsä kirjastoon.
Vastaus riippuu siitä miten merkittävä määrä ilmataisteluita määritellään. Esimerkiksi Wikipediaan on koottu listaus ilmasta-ilmaan -taisteluissa kärsityistä tappioista eri konflikteissa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_War_II_air-to-air_comb…
Kirjoitushetkellä viimeinen listan merkintä on israelilaisen hävittäjän alasampuma Hamasin lennokki toukokuussa 2021.
Lisää esityksiä eri ilmataisteluista:
Swanston, A. (2010). Historian suurimmat ilmataistelut: Ilmasodankäynti kautta aikojen. Minerva.
Teknos Oy:n julkaisusta Korroosionestomaalauksen käsikirja (v. 2013 PDF) löytyy erilaisia standardeja metallimaalaukseen sekä sen laadunvalvontaan liittyen.
https://www.teknos.com/globalassets/teknos.fi/teollisuuteen/aineisto/fi…
Kemestan sivuilta löytyy lisää tietoja:
http://www.kemesta.fi/fin/standardisointi/kansalliset_komiteat_ja_stand…
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Hei
Tarkoititkohan Trojepolski, Gavril: Bim mustakorvaa?
Sitä löytyy suomennoksena. Saatavuustiedot alueeltasi löydät osoitteesta https://joki.finna.fi/
Jos linkki ei avaudu, kopioi se osoitekenttään.
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna islamilaisten juhlapäivien ajankohta siis vaihtelee noin 11 päivän verran vuosittain. Juhlien alkamispäivään ja kestoon vaikuttavat myös kuun vaiheiden havaittavuus eri alueilla sekä vallitsevat perinteet. Vuonna 2015 pyhän ramadan-kuukauden päättymistä juhlistava, yhdestä kolmeen päivään kestävä id al-fitr vietettiin 17. heinäkuuta alkaen. Mekkaan suoritettavan pyhiinvaelluksen ajankohta hajj, kestoltaan viisi tai kuusi päivää, oli 21.–26. syyskuuta. Hajjin yhteydessä juhlistetaan islamilaisen vuoden päättymistä eli id al-adhaa, jota vietettiin 24. syyskuuta alkaen neljän päivän ajan.
Lähteet:
https://…
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Jos tarkoitat Suomen kenraalilla Puolustusvoimain komentajaa, niin vastaus on vuonna 1931 syntynyt amiraali Jan Klenberg. Puolustusvoimain komentajana hän toimi 1.3.1990 - 1.11.1994.
Puolustusvoimain komentajat - Historia ja perinteet (puolustusvoimat.fi)
Valtion talousarvioesitystä vuodelle 2023 voi tarkastella verkossa. Puoluetoiminnan tukemiseen näyttäisi olevan jaossa edelleen sama määräraha kuin vuonna 2022 ja 2021.
https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2023&lang=fi&maindoc=/202…
https://vnk.fi/ministerio/puolueavustukset
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,…
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Hei,
kaksi mahdollista kanikirjaa löysin jotka voisivat tulla kysymykseen:
Marcus Pfisterin Hoppeli on kaunis kuvakirja pupuista ja talvesta. Siinä seikkailevat kylläkin Hoppeli ja sen äiti mutta kuvitus on kauniin sinisävyinen.
Toinen mahdollinen voisi olla Pirjo Telarannan Eetun ja Reetun ensilumi, joka taas kuulostaisi enemmän nimen perusteella kuvaamaltasi kirjalta.
Tuo toinen kirja voisi olla kirja nimeltä Keltainen kukka. Tekijänä Renate Schupp.
Vaara-kirjastoista kirjat löytyvät näitten linkkien takaa:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54298
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.36542
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54154
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Laulu löytyy äänitiedostona Jyväskylän yliopiston JYX-tietokannasta.
Nuottina se löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastoaineistosta Laulumiesten lauluja 1-kirjasta (ISBN: 951-99251-3-9 (sid.)) nimellä "Tule häitäni tanssimaan". Nuottijulkaisu on vuodelta 1980, ja sen on toimittanut Raimo Spolander. Teos on lainattavissa asiakkaille. Voit tarkastella nuottijulkaisun tietoja Vanamo-verkkokirjastosta: Laulu-Miesten lauluja. 1 | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
