Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Helsingin kaupungin kirjastoissa voi käyttää Internetiä ilmaiseksi, ainoastaan tulosteet maksavat. Viisi ensimmäistä ovat ilmaisia tulosteita, senjälkeen 1,-/kpl. Kannattaa varata kuitenkin aika etukäteen, varsinkin jos tarvitsee konetta pidemmäksi ajaksi. Helsingin kaikista kirjastoista löytyy Internet-yhteys. Eniten koneita löytyy Kirja-Kaapelista p. 31085000, Viikistä 310 85071, Vuosaaresta 310 85098. Sekä Töölöstä ja Pasilan Pääkirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
Paras kirjasto on jokaisen henkilökohtainen asia. Jokaisella on oma paras kirjastonsa. Paras kirjasto voi olla esimerkiksi oma kirjasto eli kirjasto, missä tulee tavallisimmin käytyä. Oma kirjasto on paikkana tuttu ja siellä työskentelevät ihmisetkin tulevat ahkeralle kävijälle nopeasti tutuiksi. Oma kirjasto on melkein kuin toinen koti!
Mainitsemienne teosten lisäksi Helmet-kirjastoista löytyy oikeastaan vain yksi Kerenskiä laajemmin käsittelevä ei-venäjänkielinen teos: The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point/ by Alexander Kerinsky. Valitettavasti tämäkin teos on parhaillaan menossa varaajalle, joten en saa sitä käsiini enkä siis pysty tarkistamaan, olisiko siinä tarkempaa tietoa asiasta.
Melinda-haulla aineistoa löytyy jonkin verran enemmän. Tässä linkki hakutuloksiin:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/Q4QUY2VIFGXGKXD4YE1X486KXRYJC5LR7R1CJFFTUSEKGM8XVG-05014?func=short-jump&jump=000001
Finna-haku puolestaan tuottaakin sitten niin paljon osumia, että niiden läpikäyminen vaatisi jo melkoista tutkimustyötä:
https://finna.fi…
Jäniksen kokemaan ihmisen pelkoon vaikuttaa sen luontainen käyttäytyminen ja geenit – ihminen on jänikselle peto, jota pelätään ja jolta suojaudutaan. Luonnossa elävien eläinten käytöstä ohjailevat ne perustarpeet, jotka palvelevat niiden selviytymistä (ruuansaanti, poikasten suojeleminen, lepopaikan löytäminen). Lisäksi käytökseen vaikuttavat opitut asiat, tunteet, sekä yksilöllinen käyttäytyminen.
Myös linnut pelkäävät petoja ja suojautuvat niiltä. En löytänyt lähdettä siihen, että linnut olisivat erityisesti oppineet olemaan pelkäämättä ihmisiä, enemmänkin että perustarpeiden täyttäminen menee pelon edelle tai että ne ovat oppineet erilaisia keinoja löytää ruokaa. Arkielämässä tästä on paljon esimerkkejä mm.…
Hei!
Nyt näköjään kortillasi ei ollut maksua. Olisiko ollut vain viive, niitä ei ole kyllä ennen ollut kuin max viiden minuutin mittaisia. Ehkä virkailija teki valitettavan virheen, mikä sekin on tälläisessä perusrutiinissa outoa. Olisi kannattanut kysyä suoraan Oodista. Yleensäkin käytännön kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä käyttämäänsä kirjastoon.
Vastaus riippuu siitä miten merkittävä määrä ilmataisteluita määritellään. Esimerkiksi Wikipediaan on koottu listaus ilmasta-ilmaan -taisteluissa kärsityistä tappioista eri konflikteissa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_War_II_air-to-air_comb…
Kirjoitushetkellä viimeinen listan merkintä on israelilaisen hävittäjän alasampuma Hamasin lennokki toukokuussa 2021.
Lisää esityksiä eri ilmataisteluista:
Swanston, A. (2010). Historian suurimmat ilmataistelut: Ilmasodankäynti kautta aikojen. Minerva.
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset…
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,…
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Hei,
kaksi mahdollista kanikirjaa löysin jotka voisivat tulla kysymykseen:
Marcus Pfisterin Hoppeli on kaunis kuvakirja pupuista ja talvesta. Siinä seikkailevat kylläkin Hoppeli ja sen äiti mutta kuvitus on kauniin sinisävyinen.
Toinen mahdollinen voisi olla Pirjo Telarannan Eetun ja Reetun ensilumi, joka taas kuulostaisi enemmän nimen perusteella kuvaamaltasi kirjalta.
Tuo toinen kirja voisi olla kirja nimeltä Keltainen kukka. Tekijänä Renate Schupp.
Vaara-kirjastoista kirjat löytyvät näitten linkkien takaa:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54298
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.36542
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54154
