Kyseessä on varmaankin Carl Barksin tarina Kylmä kauppa vuodelta 1957. Tarinassa Roope-setä ostaa huutokaupassa pallon bombastiumia, maailman harvinaisinta alkuainetta, jonka käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole tietoa. Lopulta selviää, että yksi atomi bombastiumia muuttaa tynnyrillisen vettä herkulliseksi jäätelöksi, jonka maku vaihtelee tynnyreittäin. Tarina on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Aku Ankan taskukirjassa 50, Rahamies Roope, ja viimeisimmäksi Carl Barksin parhaat sarjat -kokoelmassa Koralliluolan kummitus.Lähteet:https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/carl-barks-kylma-kauppa-1957.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bombastiumhttps://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/carl-barksin-parhaat-sarjat-koralliluolan-kummitus/…
Mikkelin ja Valkealan välinen alue on osittain radioasemien kuuluvuusalueiden rajalla. Osa kanavista ehkä ei kuulu, koska Mikkelin tai Kouvolan radioaseman kuuluvuus ei riitä, varsinkin jos autossa on huono antenni. Kuuluvuuskartan perusteella kuitenkin esimerkiksi Ylen kanavien luulisi kuuluvan. On tietysti mahdollista, että maastossa on jokin este, joka haittaa kuuluvuutta paikallisesti.Ks. Digita: Radion kartta ja kanavat
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
Luotettavaa tietoa asiasta voi etsiä Duodecim Terveyskirjaston sivuilta Haimatulehdus - TerveyskirjastoSivulla kerrotaan, että miehillä haimatulehduksen yleisin aiheuttaja (yli puolet tapauksista) on alkoholi ja naisilla (noin kolmasosa tapauksista) sappitiehytkivet. Myös muita aiheuttajia on, kuten rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, jotkin lääkitykset, leikkausten tai tähystysten komplikaatiot, tai perinnölliset tekijät. Tupakointi ja lihavuus lisäävät riskiä äkilliseen haimatulehdukseen, mutta mukana on ilmeisesti muitakin , toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä sekä useiden eri tekijöiden yhteisvaikutusta.
Ursula K. Le Guinin novellikokoelmassa Pimeälipas ja muita kertomuksia (suom. Johanna Vainikainen, Kirjava, 2005) on novelli nimeltä Jotka Omelasista poistuvat.https://louna.finna.fi/Record/louna.a354fb51-b1a4-43a0-99c1-9259e80c724…
Mahtaisivatkohan kyseessä olla Mila Teräksen kirjat Tyttö tulevaisuudesta sekä Noitapeili ja Kadonnut kaupunki. Kysymyksessä kuvatut asiat eivät aivan täyty, mutta ovat melko lähellä.Tyttö tulevaisuudesta -kirjassa viisitoistavuotias Aada siirtyy 1800-luvun loppuun soittamalla pianoa. Tästä blogikirjoituksesta voit lukea kirjan sisällöstä tarkemmin.Noitapeili-kirjan takakansiteksti on seuraava: Hugo ja Lydia löytävät Noitapeili-nimisen kirjan välistä kummallisen kartan. Kartta johdattaa heidät ensin unohdettujen tarinoiden kirjastoon ja sieltä salaista reittiä Kyöpelinvuorelle. Kyöpelin kaupungissa on alkamassa suuri Noitakonferenssi. Kun Kyöpelinvuoren holvissa säilytetty noitapeili juhlan kunniaksi nostetaan esiin, Lydia joutuu peilin…
Haapavedellä vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneita voi etsiä paitsi paikallisen lukion vuosikertomuksesta myös ylioppilasmatrikkelista Spes Patriae 1976.
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic…
Syntymän kellonaikaa ei tallenneta väestötietojärjestelmään, mutta voit tiedustella sitä omasta synnytyssairaalastasi kirjallisesti. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys ja mukana on ollut kunnan kätilö, voit kysyä tietoa Kansallisarkistosta.Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto: Syntymäaika ja -paikka
Metsämyyrä on Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Sitä tavataan koko Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Yleisimmin metsämyyriä tavataan metsissä, metsien ja soiden reunoilla ja hakkuuaukeilla, mutta myös puutarhoissa. Metsämyyrän ruokavalio koostuu lähes yksinomaan kasvisravinnosta kuten ruohoista, siemenistä, hedelmistä, lehdistä, heinistä, sammalesta, juurista ja sienistä. Metsämyyrä on hyvä kiipeilijä.Näiden tietojen perusteella sanoisin, että metsämyyrä voi syödä myös tomaattia.Lähteet: https://luontoportti.com sekä Anders Bjärvall ja Staffan Ullström: Suomen nisäkkäät (Otava 2011)
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy…
Kirjaston sanakirjoista ei tähän vastausta löytynyt. Kysyin sanasta Kielitoimiston neuvonnasta, heidänkään arkistoista ei löytynyt mitään reveeraus- tai reveerata-sanalla. Kielenhuoltajakollegoiden käytyjen keskustelujen pohjalta he päätyivät kuitenkin sivistyneeseen arvaukseen, että sana voisi viitata jonkinlaisen haaveilemiseen tai uneksimiseen.
Ranskan kielen sana rêve selitetään sanakirjassa näin:
”haave, kangastus (toiveunelma), päiväuni, unelma, nähty uni, unikuva, unikuva (haave), unikuva (unelma), valveuni”
Myös englannissa näyttäisi olevan käytössä sana reverie:
1 haaveilu, unelmointi
She was lost in reverie. Hän oli vaipuneena unelmiinsa.
2 vanh hullutus…
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
