Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi.…
Vielä 1985 opetussuunnitelman laati kouluhallitus. Vuonna 1991 kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin
opetushallitukseksi, joka nykyisin vastaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta. Näissä mainituissa opetussuunnitelmissa ei selviä henkilöitä, vaan tekijänä on v. 1985 kouluhallitus, ja vuosina 1991 ja 2004 opetushallitus. Tietoa opetushallituksen nykyisestä kokoonpanosta on sivulla https://www.oph.fi/opetushallitus/organisaatio. Yhteystiedoista löytyvät myös henkilöstön yhteystiedot, joista voi hakea henkilöitä esimerkiksi tehtävän perusteella. Tämä koskee kuitenkin nykytilannetta, eikä ole varmuutta, ovatko juuri tätä kautta löytyvät henkilöt olleet tekemisissä myös aiempien opetussuunnitelmien kanssa.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan…
Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Toisin sanoen parannuksena, että vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Iltalehden mainitaan siirtyneen tietokonetaittoon Macintosh-tietokoneilla vuonna 1992. Varhaisemmasta tietokoneavusteisesta taitosta ei löytynyt tietoa.
Helsingin Sanomien toimituksessa siirryttiin tietokonetaittoon 1990-luvun puolivälissä. Lehden verkkoarkistojen mukaan tämä tapahtui keväällä 1996. Ensimmäisenä tietokoneella tehtiin pääkirjoitussivu, mielipidesivut ja osa kulttuurisivuista.
Painotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2005/Psy…
Kivioja Pasi: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104618/978-952-03-0904-6.p…
Verkkosanomalehtien alkutaipaleesta ynnä muusta:
Mäkinen…
Tällaista haavanhoitotapausta ei tullut vastaan ennätysten kirjoista tms. lähteistä, joten valitettavasti on todettava, että vastausta kysymykseen ei löytynyt.
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän…
Hei
Oletan, että haluat päästä lukemaan kirjaston kautta? Jos voit maksaa vähän löytyy maksullisia äänikirja- ja kirjapalveluita.
Suomalaisisissa kirjastoissa tarkistamme henkilöllisyyden kirjastokorttia tehdessä. Ilman korttia et pääse e-aineistoihin.
Helle-kirjastoissa on e-asiakkuus nyt koronan aikaan. E-asiakkuuden saat soittamalla tai lähettämällä turvallisen sähköpostin tietojesi kanssa. Tarvitsemme henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosotteen, puhelinnumeron ja toivomasi PIN-koodin (neljä numeroa). Saat sitten kirjastokortin numeron ja voit käyttää e-palveluita. Katso täältä mitä e-palveluita Helle-kirjastot tarjoavat: https://helle.finna.fi/Content/e-aineisto. Saman linkin kautta löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia nimekkeellä Hiukset. Voit selata hakutuloksia tästä linkistä https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=hiukset&type=AllFields#k…. Varauksen voit tehdä suoraan verkkokirjastossa ja noutaa haluamastasi kirjastosta.
Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole yhtään Nidan kirjoittamaa teosta. Näin ollen en pääse tutkimaan hänen kirjojaan ja niiden sisällysluetteloita, joista voisi näkyä, mihin kirjaan ko. teoria sisältyy. Vaasan yliopiston kirjaston kokoelmassa näyttää olevan useampia Nidan kirjoittamia teoksia. Sinun kannattaisi aloittaa teorian hakeminen katsomalla niiden sisällysluetteloita. Teoksia voi myös kaukolainata lisää, jos yliopiston kirjastosta ei löydy tarpeeksi tietoa. Kaukolainapyynnön voit tulla tekemään kaupunginkirjastoon, esim. varastokirjastossa on useampia Nidan teoksia saatavilla.
