Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Valitettavasti meillä ei yleisessä kirjastossa ole heprean kielen tuntemusta niin, että osasisimme tässä asiassa auttaa. Translitteraatio sanalle nainen verkon mukaan näyttäisi olevan mm. ʼyşh tai isháh tai isha. Heprean kielen asiantuntemusta löytyy esimerkiksi yliopistoista tai myös seurakunnissa, Nykyheprean kesäkurssit - Helsingin Raamattukoulu tai juutalainen seurakunta, Helsingin juutalainen seurakunta.Digi- ja väestötietoviraston nimihausta haulla Issa löytyy osumia, Issa | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto.Etunimilain harkinnanvaraisten edellytysten mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä;2) on vakiintunut…
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää…
Hei!Saarnivaaran Jumalan kansan pyhä raamattu löytyy mm. Porin kaupunginkirjastosta ja on mahdollista saada sieltä kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, josta saat tarkemmat tiedot kaukopalvelusta ja sen hinnasta.
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi…
Ylempi merkki muistuttaa yhdysvaltalaista 1942 käyttöön otettua Service Pilot Badgea:https://airandspace.si.edu/collection-objects/badge-service-pilot-united-states-army-air-forces/nasm_A19711259000https://www.amcmuseum.org/collections/service-pilot-aviation-badge/Siitä on vanhan foorumikeskustelun perusteella ollut useita variantteja, ja joitakin merkkejä on saatettu myöhemmin muokatakin:https://www.usmilitariaforum.com/forums/index.php?/topic/174875-senior-service-pilot-wing-patterns-and-makers/Aivan vastaavaa en löytänyt. Kuvan merkki on ilmeisesti tarkoitettu kravattiin kiinnitettäväksi, mikä ei vastaa alkuperäisiä merkkejä. Löytyisiköhän siivistä valmistajan leima, jonka avulla saattaisi löytyä lisätietoja?Alempi merkki ei muistuta…
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Meillä ei ole myynnissä olevista kirjoista listoja. Syksyllä mahdollisesti järjestämme suuremman myyntitapahtuman, mutta myytävistä teoksista emme pidä listaa. Pääkirjastolla on myöskin myyntihyllyt uutuusalueen huoltoväylän puoleisessa päädyssä lähellä hissiä. Sielläkin on myös kirjallisuutta sekä muuta aineistoa kuten levyjä ja lehtiä, mutta näistä ei pidetä kirjaa mitä siellä on. Tämä käytäntö on kirjastoissa muuallakin.
Nettisivustoilta (esimerkiksi Goodreads.com) löytyviin sitaatteihin ei ole merkitty, mistä teoksesta lause on tai missä yhteydessä Oscar Wilde olisi näin todennut. Oscar Wilden koko tuotanto sekä häntä käsitteleviä teoksia on digitoituna Project Gutenberg -palvelussa, josta kokeilin etsiä kyseistä lausetta sanahaulla, eikä niistä löytynyt vastaavaa, esimerkiksi sanaa misbehave ei löytynyt yhdestäkään hänen teoksestaan. Eli jos hän näin on lausunut, sitä ei ehkä ole dokumentoitu kirjallisesti tai alkuperäinen lähde on meidän tavoittamattomissamme. On myös mahdollista, että sitaatti on muokkautunut ajan saatossa, eikä vastaa täysin alkuperäistä, jolloin sitä on vaikeampi löytää.Kannattaa myös huomioida, että monesti kuuluisien henkilöiden…
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938.…
Kielitoimiston sanakirjasta ei saa tuloksia hakusanoilla "parroittaja", "parrottaja" tai "parroittaa". Sen sijaan "parroittua" on verbi, jolla tarkoitetaan partaiseksi tulemista. Myös Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy sama tulos samalla hakusanalla. Parroittaja-ammattinimikkeestä en löytänyt mitään tietoa. Ehkä Kotimaisten kielten keskuksessa osattaisiin kaivaa lisää tietoa aiheesta, he kun ovat suomen kielen ammattilaisia: Kieli- ja nimineuvonta - Kotus Lähteet:parroittua - Kielitoimiston sanakirjaparroittua - Vanhan kirjasuomen sanakirja
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin…
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Valtion matkustussääntö kuuluu Editan http://www.edita.fi myymiin julkaisuihin, mutta tiedustelujeni mukaan vanhoja matkustussääntöjä ei ole enää saatavana. Voisit yrittää saada vanhempia julkaisuja suoraan Valtiovarainministeriöstä, valtiovarainministerio@vm.fi
Katso myös:
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3480&l=fi&menu=3746
