Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Yleisesti voin vastata, että Yleisradion veron maksaminen ja Yleisradion palveluiden käyttäminen eivät liity mitenkään toisiinsa. "Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta... Yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita." Myös osa yhteisöistä, esimerkiksi osakeyhtiöt maksavat Yle-veroa.…
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän…
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Tähän kysymykseen meillä ei ole vastausta. Suomi on pieni kielialue. Kustantajat päättävät kustannettavista kirjoista tapauskohtaisesti. Palautetta asiasta kannatta lähettää kustantajille. Haydnista löytyy sentään jonkinlaisia henkilökuvia suomeksi:Ranta, Sulho: Sävelten mesterieta : säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. WSOY, 1945Sinkkonen, Jari : Neroudne lähteillä : suuren säveltäjien hautas elämä. WSOY, 2015 (kuvaus 18 klassisen musiikin säveltäjän elämästä)Wichmann, Elina : Säveltaiteen suurmiehiä : kaunokirjallisia kuvauksia. Gummerus, 2016
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Olisiko tarkoittamasi joku näistä?Eric Hillin Puppe kirjat. Linkki hakutulokseen.Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjat. Linkki hakutulokseen.Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Roosa kirjat. Linkki hakutulokseen.tai Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli kirjat. Ne ovat tosin ilmestyneet vasta 2000-vuoden jälkeen eikä Molli ehkä ole koira. Linkki hakutulokseen.
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia…
Uusi Viuhka -aikakauslehden (8/1965) mukaan Tita Vuori, ylioppilastyttö Turusta, sijoittui vuoden 1959 Miss Suomi -kilpailussa neljänneksi ja Tarja Nurmesta tuli Miss Suomi. Tita Vuori toimi ensin mannekiinina ja sitten hänestä tuli amerikkalaisen lentoyhtiö PAA:n lentoemäntä. Hän meni naimisiin amerikkalaisen Raymond O'Brienin kanssa, sai pojan ja asui artikkelin ilmestyessä New Yorkissa.Uusi Viuhka 8/1965 https://www.juvekim.fi/product.php?id=569419 (artikkeli löytyy oikealta neljännestä kuvasta alhaalta nimellä "Suomalaistytön uusi maailma")Koko artikkelin voit halutessasi tilata kaukopalvelun kautta Jyväskylän yliopiston tai Oulun yliopiston kirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Kaukopalvelu on maksullista.https://finna.fi/Record/…
Hei. Lähtökohtaisesti kaikissa Helmet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus, muutamaa pientä sivukirjastoa lukuunottamatta (esim. Pähkinärinne). Osoitteesta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921 voit etsiä kotipaikkasi lähintä kirjastoa, ja varminta on soittaa kyseiseen kirjastoon, johon olisit menossa tulostamaan.Oodissa on myös mahdollista tulostaa laadukkaammalle valokuvapaperille valokuvia (maksullisesti), https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/211 tämän linkin takaa löytyy lisätietoa siitä.Huomioithan kirjastoilla on pääkaupunkiseudulla erilaisia käytäntöjä tulostus- ja kopiointipalveluihin rekisteröitymisen ja niiden maksamisen suhteen: esimerkiksi Helsingissä jokainen tulostussivu maksaa 40 senttiä, Espoossa 20…
Loisto-kirjastoihin tehdyt varaukset voi perua ottamalla yhteyttä asianomaiseen kirjastoon puhelimella tai sähköpostilla. Mikäli varauksen on tehnyt itse verkkokirjastossa, niin sen voi käydä myös perumassa sitä kautta.
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet…
Saatavuus näyttää tämän teoksen kohdalta kyllä valitettavan huonolta. Edes Kansalliskirjaston kokoelmassa ei näytä olevan tätä teosta, vaikka tekijän muita teoksia sieltäkin löytyy. Ei löytynyt myöskään yleisestä kirjastojen hausta Finnasta. Eikä Project Gutenbergista, josta usein saattaa löytyä vanhoja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalveluHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiFree eBooks | Project GutenbergKyselisin vielä ehkä antikvariaateista: Tietoa Antikvariaatti.netistäAntikvariaatit verkossa - Etsi, löydä ja tilaa yli miljoonan kirjan valikoimasta | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaAntikvariaatti Antikka.net - Antikvariaattisi Netissä
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
