Sillä, pitääkö luokittelija fasilitointia luotettavana menetelmänä vai ei, ei ole merkitystä luokituksen kannalta. Luokittelu tehdään kirjan sisällön mukaan. Luokittelija ei ota kantaa sisällön oikeellisuuteen eikä siihen, mitä menetelmiä teoksen kirjoitusprosessissa on käytetty. Kirjan voi sisällön perusteella usein luokitella moneen eri luokkaan, ja kirja onkin usein luokiteltu eri luokkiin eri kirjastoissa. Koska luokan valinta on usein vaikeaa, tehdään kirjasta luetteloihin luokkaviittauksia niihin luokkiin, joihin kirja voisi myös sopia. Kirjoista tehdään myös asiasanoituksia; ne ovat kirjan löytyvyyden kannalta olennaisempia kuin luokka, mikä kirjalle on annettu.
Ei löydy. Levy on omakustanne, ja niitä hankitaan kirjastojen kokoelmiin hyvin harvoin.
Maanalainen levykauppa on yksi osoite, josta levyä kannattaa tiedustella:
http://www.maanalainenlevykauppa.com/epages/Gagar.sf/fi_FI/?ObjectPath=…
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston…
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/…
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri.
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen…
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Helmet-verkkokirjaston etusivulta löytyy linkki Verkkomaksaminen. Sitä klikkaamalla pääset maksamaan Helmet-kirjastojen aineistoista kertyneet myöhästymismaksusi. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Lisätietoa Helmet-kirjastojen verkkomaksamisestä voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/…
Hei
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirkkonummen kirjastoon, joka ei ole kuulu Helmet-kirjastoihin, joten en voi vastata kysymykseen onko korttisi poistettu käytöstä vai ei. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä johonkin Helmet.kirjastoon. Jos haluat varata Kirkkonummen kirjaston kokelmasta kirjoja sinun tulee käyttää Kirkkonummen kirjaston korttia.
On kyllä. 1970-luvulla tehtiin useita Apinoiden planeetta -elokuvia alkuperäisen, vuonna 1968 valmistuneen Apinoiden planeetta -elokuvan menestyksen innostamana. Niistä ensimmäinen, "Paluu apinoiden planeetalle" (1970), sijoittuu ydinsodan jälkeiseen tulevaisuuteen. Tähän tulevaisuuteen eksyneet astronautit löytävät Maapallon, jota ihmismäiset apinat hallitsevat ja jossa mutatoituneet ihmiset elävät maanalaisissa luolissa.
https://www.imdb.com/title/tt0065462/
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Hei, onkohan kyseessä Betty J. Eadie: Valon syleilyssä? Kuulostaako/näyttääkö tutulta?
http://kuunhelmiset.blogspot.com/2016/06/perheenaidin-kuolemanrajakokem…
Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Suomessa jokaisella on lähtökohtaisesti sananvapaus, mutta sitä rajoitetaan monin tavoin lainsäädännön perusteella. Sananvapaudesta on säädetty perustuslain 12 §:ssä:
"Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan lainsäädännössä on säädetty rangaistavaksi lukuisia tekoja, jotka perustuvat tai voivat perustua julkaistun viestin sisältöön. Julkaistun viestin sisältöön perustuvista rikoksista säädetään rikoslaissa (1889/39), kuten esimerkiksi:
-…
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on lainattavissa Pohjois-Suomen ATK-oppilaitoskomitean mietintö (Komiteamietintö, B, 1971:41). Sen voi kaukolainata kotikirjastosi kautta. Kyseisen komitean puheenjohtajana on toiminut Yrjö Kilpi.
Kari Rantalaihon mietintö on todennäköisesti selvitys, jonka toimeksianto on tullut Opetusministeriöltä. Rantalaihon selvitystä ei ole vielä paikallistettu. Selvityksestä on esimerkiksi vain maininta Raahen kaupungin kokouspöytäkirjoissa. Selvitystä voi myös kysellä Kansallisarkistosta.
