Suomen kirjastoista voisi ainakin alkuun suositella seuraavia:Rise up, women! : the remarkable lives of the suffragettes | Helmet-kirjastot | Finna.fi Suffragettes : the fight for votes for women | Helka-kirjastot | Finna.fiSuffragettes : how Britain's women fought & died for the right to vote | Satakirjastot | Finna.fiSuffragette : my own story | Helmet-kirjastot | Finna.fiLinkit vievät Finna-tietokantaan.Näitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta, lisätietoa Tampereen kaupungin sivuilta: Kirjaston kaukopalvelu [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Kirjaston kokoelmat]
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Ei löytynyt tietoa, että kyseistä spesiaalijaksoa oltaisiin näytetty Suomessa. Ainoa jouluaiheinen mikä on varmasti näytetty Suomessa on Mupettien joulu (The Muppet Christmas Carol, ilmestynyt 1992).
Ehdottaisin kääntymään UPM Verlan tehdasmuseon puoleen museum.verla@upm.com. Tai vaihtoehtoisesti tukkilaiset.fi sivustoa ylläpitäviin henkilöihin, joilla voi olla paljon yksityiskohtaistakin tietoa tukin uiton historiastaHelmet-kirjastoista on myös saatavilla mm. yli 1000 sivuinen suurteos tukin uitosta, ellei se ole jo ennestään tuttu. Ankravee! : kirja uitosta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin…
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Kyseessä on 13. Kenttäsairaala, jonka sotapäiväkirja on onneksi säilynyt, ja löytyy Kansallisarkiston digitoimana Astia-verkkopalvelusta.Jos oikein käsialoja tulkitsen, 13. KS aloitti toimintansa YH:n aikana Kontuvaarassa, siirtyi sieltä marraskuussa 1939 Pitkärantaan ja joulukuun alussa Impilahdelle, sieltä myöhemmin joulukuussa Suistamon Leppäsyrjään, tammikuussa Suursarkaan ja helmikuussa Hämekoskelle jonne sairaala jäi talvisodan loppuun asti.
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,…
Hei!Saarnivaaran Jumalan kansan pyhä raamattu löytyy mm. Porin kaupunginkirjastosta ja on mahdollista saada sieltä kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, josta saat tarkemmat tiedot kaukopalvelusta ja sen hinnasta.
Vanhemmassa taiteessa sielua kuvataan usein jonkinlaisena ihmishahmona, joka saattaa olla ihmisen kehoa pienempi tai hohtaa valoa. Sielun kuvaaminen savunkiehkurana tms. ei tunnu olevan vanhemmalle taiteelle kovinkaan tyypillistä. Elokuvissa ja vastaavissa tätä visuaalista keinoa on luultavasti käytetty, koska sielulle on täytynyt keksiä jokin näkyvä muoto. Taustalla voi olla myös ajatus kummituksista läpinäkyvinä, usvamaisina hahmoina.
Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan…
Jemo-nimestä ei löytynyt tietoja meidän nimikirjoistamme. Digi- ja väestötietoviraston nimihaun mukaan se on hyvin harvinainen, https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Jemo. Kansainvälisistä palveluista löytyi sukunimiä, https://www.familysearch.org/en/surname?surname=jemo, etunimistä en saanut osumaa. Nimien hakuja on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=etunim…Kotimaisten kielten keskuksen kysymyksissä ja vastauksissa nimien alkuperästä sitä ei myöskään löytynyt, https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/nimien-alkupera…, mutta keskuksella on palvelu, josta voi asiasta tiedustella lisää, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/nimineuvonta/.Myös Suomen…
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä…
Etsimäsi kirja saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).Kollega huomasi, että samaa kirjaa on etsitty tässä palvelussa aiemminkin: 80 luvulla äiti luki kirjaa minulle jossa oli pieni tyynyliina joka lähti seikkailulle mm concord lentokoneella. Olisiko nimi ollut mahdollisesti Haamuperhe… | Kysy kirjastonhoitajalta
En löytänyt kysymyksesi sitaattia Marcus Aureliuksen Itselleni-teoksesta. Kyseessä on todennäköisesti yksi lukuisista internetiä kiertävistä lauseparsista, jotka perusteetta on liitetty kuuluisaan ajattelijaan.Etäisesti kysymyksesi englanninkielistä sitaattia muistuttava kohta löytyy Itselleni-teoksen toisesta kirjasta, jossa Aurelius koskettelee kyynikkofilosofi Monimoksen (300-l eKr.) tietoteoreettista relativismia. Marke Ahonen on kääntänyt kohdan (II, 15) seuraavalla tavalla:"Kaikki on käsitystä." On selvää, mitä vastataan kyynikko Monimokselle, mutta selvää on myös, mikä hyöty tuosta sanonnasta on, jos ottaa vain sen ytimen, sikäli kuin se on totta.Monimokselle kaikki tosiasiat ovat siis suhteellisia. Marcus Aurelius taas oli…
