Kysyin asiasta työkaveriltani, joka on syntyjään ranskalainen. Hän vastasi, ettei ilmiö ole hänelle tuttu eikä tällaista sääntöä noudateta Ranskassa ainakaan laajemmin.Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat lukea siitä lisää, suosittelen etsimään Helmet Finnasta hakusanoilla "tapakulttuuri", "etiketti (tapakulttuuri)" ja "tavat".
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529
Kyseessä on todennäköisesti Nina Georgen romaani "Pieni kirjapuoti Pariisissa" (Bazar 2016, suom. Veera Kaski), alkuperäiseltä nimeltään "Das Lavendelzimmer".Kirjassa pariisilainen Jean Perdu pitää "kaunokirjallisuusapteekkia" kirjakauppalaivassa ja löytää sen kokoelmista jokaiselle asiakkaalleen juuri tämän mielialaan sopivan kirjan. Kirjan lopussa on sekä mestarikokki Cuneon ruokareseptejä että Perdun "kaunokirjallinen ensiapupakkaus" eli niin sanottuja kirjareseptejä lukijalle.Romaania on kirjoitushetkellä laajasti saatavilla kirjastoista kautta maan. Lukki-kirjastojen kokoelmissa kirjaa on tällä hetkellä yhteensä viisi kappaletta.
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi…
Valitettavasti emme tunnistaneet elokuvaa eikä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissakaan pystytty auttamaan. Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Frank Piersonin vuonna 1976 ohjaama elokuva "A Star Is Born" (suom. "Tähti on syttynyt"), joskin muutama yksityiskohta myös poikkeaa kuvatusta. Aiheesta on tehty useampia samannimisiä versioita eri vuosina.
Elokuvan juonesta tarkemmin myös esimerkiksi Wikipediassa.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan vielä tarkemmin?
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisradion toiminta rahoitetaan yleisradioverolla, jota maksavat yksityiset henkilöt ja monet yhteisöt. Uskonnolliset yhteisöt on vapautettu Yleisradioveron maksamisesta.
Lähde:
Laki Yleisradioverosta
HelMet kirjastoista tosiaan kyseistä teosta ei löydy, koska viimeinen nide on poistettu. Kirja on lainattavissa esim. Keravan kaupunginkirjastosta https://kirkes.finna.fi
Elokuvaa näyttää olevan ainakin Turun ja Lahden seutujen kirjastoissa. Sinun kannattaa mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukolainapyyntö.
Finna-tietokanta
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&lookfor=punisher&type=AllFields
Helsingin kirjastoautoissa varaukset pidetään mukana noudettavina kaksi käyntikertaa sillä tietyllä pysäkillä, jonne asiakas on varauksen toivonut.Meillä on autossa mukana aina ainoastaan yhden reitin varaukset reitillä olevasta autosta riippumatta eli varauksen nouto toisena päivänä lähialueelta ei onnistu ilman, että asiasta sopii kirjastoauton henkilökunnan kanssa puhelimitse tai sähköpostitse.
Yhteystiedot ja aikataulut löytyvät kirjastoauton helmet.fi -sivulta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Singer Y9391710 on 15-K mallin ompelukone ja se on osa 100 000 ompelukoneen sarjaa, jota valmistettiin 7.6.1934 alkaen.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa ja/tai kuunnelmaa. Muistaisiko joku palvelun käyttäjistä sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän…