Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Rupikonnista puhuttaessa viitataan konnamaisuudella sammakkosukuun. Sammakot (Anura), eli ”sammakot ja konnat” ovat tunnetuimpia sammakkoeläimiä. Sammakoita ja konnia tunnetaan yli 5300 lajia ja ne jaetaan 45 heimoon. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa napa-alueita lukuun ottamatta. Konnat ovat yksi Anuran alaluokka eli Bufonidae-heimon eläimiä. Konnan ja sammakon ero on ihossa ja liikkumistavassa. Iho on sammakolla yleensä sileä ja konnalla rypyliäinen. Konna mönkii ja sammakko loikkii. Linkki Sammakkolampi.netVarmaan ihmiskonnat ovat perineet nimityksensä rupikonnalta. Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja kertoo näiin: "konna (1611 adv. connemmin ’konnamaisemmin’; loun- ja kaakkmurt. Verml Ink) ’(rupi)sammakko,…
Etsin erilaisilla aiheeseen sopivilla hakusanoilla sekä suomeksi että englanniksi netistä, Helmet-verkkokirjastosta, Finna.fi-palvelusta ja Kirjasamposta, mutta ihan vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista kyseisen kirjan?
Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire…
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai…
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Toivomasi kappale Genovevan kehtolaulu, säveltäjä Robert Schumann on Helmet-kirjaston kokoelmissa ainakin levyllä Unipursi / Hannu Ihalainen. Päivä, 2013. Levylle on koottu kehtolauluja. Levyn voi varata Helmetin kautta.
Kyseessä on mahdollisesti Carl Barksin tarina Aku Ankka kengurujen maassa (julkaistu myös nimellä Kengurujen maassa). Lisää tietoa sekä kirjat, joissa tarina on julkaistu: inducks.org
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä…
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan…
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-…
Vaatimus puhelinmyynnin kieltämisestä on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Tällä hetkellä vahvasti rajoitettua on vain puhelinliittymien myynti.Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu vaativat puhelinmarkkinointiin opt-in-mallia, jossa "puhelinmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseksi." Linkki lausuntoon: Puhelinmyynti luvanvaraiseksi vaativat kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu | Tietosuojavaltuutetun toimisto (luettu 20.2.26). Kuluttajaliitto on sittemmin toistanut vaatimuksensa vuonna 2021. Linkki kannanottoon: Kuluttajaliitto ottaa kantaa: puhelin- ja kotimyynnille tiukemmat pelisäännöt | Kuluttajaliitto (luettu 20.2…
Keski-kirjastoilla ei ole omaa appia eli sovellusta. Keski-Finna-verkkokirjasto toimii puhelimen, tabletin tai tietokoneen selaimella, eli erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Verkkokirjastoon pääsee osoitteessa keski.finna.fi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Verkkokirjastossa voit nähdä lainasi, uusia ne, tehdä varauksia ja selata kirjaston tietokantaa.E-aineistot ovat E-kirjasto-nimisessä sovelluksessa. E-kirjastosta löytyy sähköisiä lehtiä, e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Sovelluksen voi ladata oman mobiililaitteen sovelluskaupasta hakusanalla "E-kirjasto". Tarkemmat ohjeet löydät E-kirjaston sivuilta. E-kirjastoon kirjaudutaan ensimmäisellä kerralla Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Tämän…
Kohtaa, jossa Aleksis Kivi mainitsisi ylioppilaan en onnistunut löytämään, mutta on olemassa sitaattikokoelmia, joista voit etsiä tilaisuuteen sopivaa aforismia Kiven tuotannosta: Kivi, Aleksis, ja Juhani Kohonen:Kivi, Aleksis. ALEKSIS KIVEN AJATUKSIA. 1984.Elämä on Iloleikki!: Sitaatteja Aleksis Kiven Teoksista. Otava, 2004.
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevassa elämänkerrassa Presidentin ministeri on kuvailtu tuon vuoden 1971 kommunikean taustoja. Kommunikean lopullista sanamuotoa kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Presidentin ministeri : Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa/ Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka. 1989. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644534006250
Suosittelen, että tiedustelet kommunikean tekstiä Ulkoministeriön arkistosta. Ulkoministeriön arkiston yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: https://um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot
Samoihin aikoihin (20.4.1971) solmittu SOPIMUS taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen…
