Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632
Kielitoimiston ohjepankin mukaan molempia muotoja voi käyttää, mutta hieman erilaisissa lauseissa.Muotoa "koko ajan" voi käyttää kaikenlaisissa lauseissa, kun taas harvinaisempaa muotoa "koko aika" voi käyttää passiivi- ja käskylauseissa. Tämän lisäksi kieltolauseissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös ilmaisua "koko aikaa". Lähde ja lause-esimerkit: Ajan ja määrän ilmauksia: ei paljon vai paljoa, ei kauan vai kauaa? - Kielitoimiston ohjepankkiMainitsemassasi lauseessa oikea muoto siis olisi: Hän tuottaa sitä koko ajan.
Näyttää siltä, että ainoa virallinen äänitejulkaisu "Kaasusuojelumiesten marssista" on instrumentaaliversio levyllä Suomalaisia sotilasmarsseja 8 (kuultavissa myös YouTubessa).
Kysyin asiasta työkaveriltani, joka on syntyjään ranskalainen. Hän vastasi, ettei ilmiö ole hänelle tuttu eikä tällaista sääntöä noudateta Ranskassa ainakaan laajemmin.Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat lukea siitä lisää, suosittelen etsimään Helmet Finnasta hakusanoilla "tapakulttuuri", "etiketti (tapakulttuuri)" ja "tavat".
Voisiko kyseessä olla kirjailija Ninni Schulman? Hänen kirjassaan "Viimeiset leikit" on Ingrid Wolt-niminen vankilasta vapautunut entinen poliisi, joka muuttaa pienelle paikkakunnalle Taalainmaalle ja alkaa selvittää rikoksia.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Hei!Helmetin esinehaun perusteella Malmin kirjastosta löytyy miniDV digitaalinen videokasettinauhuri jota voit käyttää kirjastossa. Tässä tarkemmat tiedot: MiniDV digitaalinen videokasettinauhuri kirjastokäyttöön [Esine] | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Keski-kirjastojen kirjastokorttia voi käyttää vain Keski-Suomen yleisissä kirjastoissa. Kirjastokortin saa kuitenkin mihin tahansa Suomen yleiseen kirjastoon, asuinpaikasta riippumatta. Jos siis asioit esimerkiksi Tampereella, voit saada sieltä PIKI-kirjastojen kirjastokortin. Korttia haettaessa tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-…
Jane Ayresista on kysytty aiemmin tämän palvelun kautta. Tässä on linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e6c9… .
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Minna Canthin teoksiin perustuvia elokuvia, mutta niitä voi kaukolainata kauttamme. Elokuvia löytyi muista kirjastoista kaksi kappaletta eli näytelmiin Murtovarkaus ja Anna-Liisa perustuvat vhs- elokuvat.
Yleisten kirjastojen yhteisluettelon (MANDA) ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelon (LINDA) mukaan kyseistä kirjaa / kirjasarjaa ei ole toistaiseksi saatavana Suomessa.
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Nakkilan seurakunnasta ilmoitettiin paljastusajankohdaksi 1947. Myös Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003) mukaan muistomerkki paljastettiin 1947.
Haettavana oleva kirjoitus taiteen totuudesta löytynee parhaiten kysymällä (sähköpostitse) kirjoittajalta itseltään, että onko kyseessä ehkä julkaisematon teksti.Tekstin taustalla on C.S. Peircen teoria, jonka eräs sovellus on Dialoginen vauvatanssi, ks. https://dialoginenvauvatanssi.wordpress.com/dialoginen-vauvatanssi/ &nb…;
Elintarviketuotantoa (pääasiassa maataloutta) koskeva kansallinen lainsäädäntö löytyy osoitteesta http://finlex.fi/fi/ ja EU-tasoinen osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/homepage.html?loc
EU määrittää jäsenmaidensa maatalouslainsäädäntöä ja maatalouteen liittyviä ympäristöasioita, sillä maatalouspolitiikka on EU-maiden kesken yhteistä (CAP Common Agriculture Policy)
https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/future-cap_fi
Päästöistä puhutaan yleensä prosenttiosuutena entiseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maatalouden päästöt vähenivät 2018 11 %.
https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_kat_001_fi.html
