Hei,Valitettavasti kyseiseen kappaleeseen ei löydy nuottia Suomen yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitä, että kyseisestä kappaleesta ei ole julkaistu ollenkaan myyntiin tarkoitettua nuottiversiota.
EN ole varma, ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos vastaan väärään kysymykseen, lähetä tarkennettu kysymys uudelleeen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Asiakkaat, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta), voivat pyytää oman kirjastosi henkilökuntaa rekisteröimään sinut E-kirjaston asiakkaaksi. Sinun täytyy siis todistaa henkilöllisyytesi (kuvallinen henkilöllisyystodistus) kirjastossa ja kertoa, että haluat käyttää E-kirjastoa etkä voi rekisteröityä itse. Ota mukaan laite, jolla haluat käyttää E-kirjastoa. Sinulla täytyy lisäksi kertoa rekisteröijälle sähköpostiosoitteesi, sillä saat sähköpostiin linkin, josta pääset luomaan pääsyavaimen E-kirjaston…
Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137
Tapio Suomisen elokuva Miljardi vuotta ennen maailmanloppua (1985) on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. Alla olevasta linkistä näet listan katselupisteistä.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/details/program/22722371
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään Leadbellyn biisiä, jossa olisi laulettu "You might get better, but you never be good"."You Might Get Better, But You'll Never Get Well" löytyy kyllä, mutta Leadbelly ei ole tietääksemme levyttänyt sitä. Kyseessä on vanha jazz-biisi 1930-luvulta. Sen ovat levyttänyt Henry Allen Jr. And His Orchestra ja se löytyy Youtubesta.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista Corneliksen mainitseman laulun?
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Valitettavasti en löytänyt tuota artikkelia hakusanoja yhdistelemällä. Finna.fi palvelusta löytyy 369 kpl Pekosen lehtiartikkeleita.Kenties artikkeli on jollain muulla kielellä? Linkki Finna-hakutulokseen.
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Sain apua Eduskunnan kirjastosta vastaamiseen: Säädökset aiheesta löytyvät helposti, mutta niissä ei ole liitteitä näistä varsinaisista hevosottoalueiden luetteloista.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1920/95 lakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1922/272 laki, joka kumoaa vuoden 1920 lain x3 § Valtioneuvosto määrää jo rauhan aikana sen hevosmäärän, joka sotavoiman ennestään käytettävissä olevien hevosten lisäksi tarvitaan sotavoiman liikekannallepanon sattuessa.14 § Valtioneuvosto jakaa valtakunnan yhden tai useamman kunnan käsittäviin hevosottoalueisiin. Kutakin tällaista aluetta varten tulee olla ottolautakunta, …https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1924/6 asetus x12 § Hevosottolain 14 §:ssä mainitut hevosottoalueet…
Kirjastonhoitaja ei ole asiantuntija ötökkäaiheissa, mutta ötökkä vaikuttaisi metsätorakalta. LinkitÖtökkätieto: Metsätorakka https://www.otokkatieto.fi/species?id=179Aiempi vastaus samasta aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/loysin-keittion-lattialta-aamulla-kyseise…
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä…
Albumista Salaa on julkaistu myös nuottikirja (Fuego Music 1999), johon sisältyy samanniminen kappale. Kirjassa on kappaleiden sanat, melodiat ja sointumerkit.Teosta löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sitaatti on Josef Julius Wecksellin näytelmästä Daniel Hjort, joka on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kyseinen Paavo Cajanderin suomennos on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/18322. Kysytty kohta toistuu näytelmässä kahdesti, kolmannen näytöksen 12. ja 13. kohtauksessa.
Oman suvun historiaa voi selvittää sukututkimuksen avulla. Suomen sukututkimusseuran sivuilla on kattavasti tietoa sukututkimuksesta - aluksi voi vaikka lukea sivun Sukututkimuksen aloittaminen .
Sukututkimuksesta löytyy myös kirjoja esim.
Nilsson, Jens: Digitaalisen sukututkimuksen opas (2016)
Sukujuuria etsimässä (2015)
Kuismin, Eine: Sukua tutkimaan (2014)
Huovila, Marja: Sukututkimuksen käsikirja (2009)
Sukututkimuksen jatko-opas (2008)
Sampio, Seppo: Sukututkimuksen avaimet (2002)
