Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Bar none drinks määrittelee brittiläisen ginger alen alkoholittomaksi, hiilihapotetuksi virvoitusjuomaksi, joka on makeutettu inkiväärillä tai inkivääriessensillä ja värjätty karamellivärillä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee suomen sanan limonadi: "(hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma". Nähdäkseni ginger ale voidaan laskea limonadiksi.
http://www.barnonedrinks.com/tips/dictionary/g/ginger-ale-488.html
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/limonadi
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1960 ohjaama "Vieraana kauhujen talossa" (alkup. "House of Usher").
Elokuvassa on kyseisen kaltaisia kauhuelementtejä sekä naispuolisena päähenkilönä Madeline Usher.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 12.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tarkemmin?
Rovaniemen kirjastosta ehdotettiin kolmea nimeä: Oiva Arvola, Pentti Harjumaa ja Veikko Haakana. Voisikohan runoilija olla joku näistä? Valitettavasti Lappi-osasto on juuri nyt remontin alla, joten siellä ei päästä osaston runokirjoihin käsiksi.
Löytyisiköhän taiteilija Kirjasammon lappilaisten kirjailijoiden listauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242315040912? L… kirjallisuusseura saattaisi tuntea etsimänne runoilijan, https://www.lapinkirjallisuusseura.fi/yhdistys/.
Kollega auttoi: Ensimmäiseksi tuli mieleen Seppo Jokisen Piripolkka (2002, Loisto-pokkari 2003). Siinä on jengi, joka tekee huumekauppaa ja komisario Koskinen yrittää selvittää asiaa. Samalla kirja käsittelee myös Koskisen yksityiselämän kiemuroita.
Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Hei
Takassa voi valmistaa kaikenlaista. Reseptejä kannattaa etsiä kirjoista jotka käsittelevät joko ruuan valmistamista avotulella, padassa, vuoassa tai uunissa.
Esimerkiksi nämä kirjat Pataruokaa Väntsi, Meri-Tuuli, kirjoittaja tai Avotulilla : ruokaa luonnon antimista Maulavirta, Markus, kirjoittaja.
Ruuan valmistukseen suositellaan lämpömittaria, jolla takan lämpötila voi seurata valmistuksen aikana. Reseptejä täytyy hieman itse osaa soveltaa omaan takkaan sopiviksi.
https://blog.tulikivi.fi/blogit/ruoanlaitto-takassa-on-helppoa-ja-ekolo…
Netistä löytyy myös englanniksi reseptisivustoja. https://www.smokedbbqsource.com/wood-fired-oven-recipes/
https://www.wikihow.com/Cook-in-an-Indoor-…
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sarjamurhaaja Donald Gaskinsista on kirjoitettu useampikin elämäkerta. Näitä englanninkielisiä teoksia ei ole käännetty suomeksi. Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoihin on hankittu yksi nide teosta Final truth : autobiography of a serial killer (Mondo, 1993). Se perustuu Donald Gaskinsin haastatteluihin. Nide kuuluu Turun yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden Educarium-kirjaston kokoelmiin.
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81).
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Hei,
Ei näyttäisi olevan käännetty romaniaksi. Käännöksiä näyttäisi olevan ainakin suomeksi, italiaksi, hollanniksi jne, mutta ei siis romaniakis - ainakaan toistaiseksi.
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
